Äänikirjojen suosio on kasvussa, mutta ihan mitä tahansa kirjallisuutta ei kannata äänikirjaksi tehdä. Tätä mieltä on kemiläisen kustantamon Atrain & Nordin kustantaja Matti Ylipiessa.
– Äänikirja ei kestä takaumia kovin hyvin. Myöskään pitkät luontokuvaukset eivät toimi äänikirjoissa. Kirjallisuuden täytyy elää omilla ehdoillaan.
Äänikirjat ovat Ylipiessan mukaan elinehto yleiskustantamolle.
– Painettujen kirjojen myynti hiipuu, joten jos kustantamo haluaa kasvattaa myyntiä, äänikirjat ovat välttämättömiä.
Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan sähköisten kirjojen myynti kasvoi viime vuonna merkittävästi. Euromääräiset tilastot osoittavat 29 prosentin kasvua yleisen kirjallisuuden osalta. Kasvua siivittivät erityisesti äänikirjat.
Ylipiessan mukaan äänikirjojen kustantamisessa on kaksi tapaa. Ensimmäinen tapa on myydä kustannettavan kirjan äänikirjaoikeudet eli lisenssi.
– Kirjasta voidaan myös tehdä kaksi eri versiota, ja painetun kirjan lisäksi tehdään muokattu äänikirja.
Myös rovaniemeläinen Väyläkirjat-kustantamo aikoo tehdä ensimmäisen lisenssisopimuksensa tämän vuoden aikana, kertoo kustantaja Tuomo Korteniemi.
– Olemme pohtineet myös omien äänikirjojen valmistamista. Siihen tarvitsisimme kuitenkin oikeanlaisia yhteistyökumppaneita, joilla on tarvittava tekniikka ja osaaminen, sanoo Korteniemi.
Viime vuonna Väyläkirjat julkaisi kymmeniä uusia kirjoja.
– Tähän asti olemme tehneet sitä mitä parhaiten osaamme, eli perinteisiä painettuja teoksia. Viime vuonna painoon lähti 60 kirjaa, sanoo Korteniemi.
Molemmat kustantajat uskovat, että äänikirjat tulevat olemaan vahvoilla tulevaisuudessa.
Ylipiessan mukaan äänimuodossa kulutetaan etenkin käyttökirjallisuutta.
– Käyttökirjallisuudella tarkoitan sellaisia päiväperhosia, joiden tarkoitus on elää kolme kuukautta. Sellaisia ovat nämä Remekset ja muut.