Pohjanmaan hyvinvointialueella saattohoidossa on vuosien saatossa tehty jo paljon, mutta kehitettävääkin riittää. Tilanne tällä hetkellä on aika haavoittuvainen, tekeviä käsiä tarvittaisiin lisää niin perustasolle kuntiin kuin vaasan keskussairaalaankin.
- Meillä on tulisieluja, jotka tekevät paljon hyvää työtä, mutta tekijöitä on liian vähän. Olen keskussairaalassa ainoa palliatiivista vastaanottoa tekevä lääkäri, ja meillä on vain yksi kliininen asiantuntijasairaanhoitaja. Piakkoin olemme saamassa toisen. Kuntien puolella on palliatiivisia sairaanhoitajia ja yleensä siellä yksi hoitaja hoitaa laajaa aluetta, joten sielläkin on haavoittuvaisuutta, valottaa osastonlääkäri Heidi Bengts Vaasan keskussairaalasta saattohoidon tilannetta Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Pohjanmaan hyvinvointialueella saattohoito ja palliatiivinen hoito pyritään järjestämään kotona, jos potilaan tila ja olosuhteet sen suinkin sallivat. Palliatiivista hoitoa annetaan Pohjanmaalla Vaasan keskussairaalassa, kunnan terveyskeskuksessa, kotihoidossa tai kotisairaalan toimesta. Kotihoidon tilanne riippuu potilaan kunnosta ja osin myös asuinpaikasta.
Suuri kiitos kuuluu palliatiivisille hoitajille ympäri Pohjanmaata.
- Ympärivuorokautiset palvelut, kuten ympärivuorokautinen kotisairaala, toimii täysimittaisesti ainoastaan Vaasan seudulla ja mitä kauempana ollaan asutuskeskuksesta niin sitä haastavampaa se on järjestää. Toki meillä kuntien palliatiiviset hoitajat ovat kyllä hyvin venyviä ja hyvin joustavia ja syrjäseudullekin pyritään järjestämään palvelut mahdollisimman hyvin, sanoo osastonlääkäri Heidin Bengts Vaasan keskussairaalasta.
Hoitajatilannetta saattaa helpottaa jatkossa saattohoidon erityisosaamista taitavien hoitajien kouluttaminen alueella. Yksi vuosikurssillinen sekä ruotsin- että suomenkielisiä sairaanhoitajia, joilla on palliatiivisen hoidon opinnot, on jo valmistunut Noviasta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja toiset vuosikurssit ovat menossa.
-Meillä on vuoden sisään valmistunut nelisenkymmentä sairaanhoitajaa, joilla on palliatiivisen hoidon erityisosaaminen, mutta lääkäripuolella se on vähän haasteellisempaa. Meillä on lääkärien koulutusoikeudet Vaasan keskussairaalassa, mutta edelleenkään ei ole riittävästi lääkäreitä koulutuksessakaan. Sillä puolella on vielä paljon tekemistä, sanoo osastonlääkäri Heidi Bengts.
Vaasan keskussairaalassa palliatiivinen hoito kärsii myös tilaongelmasta. Vastaanhoitohuoneita- ja muita tiloja ei ole riittävästi.
Etelä-Pohjanmaalla samat toiveet kuin naapurissa: Lisää resursseja palliatiiviseen hoitoon ja tasalaatuista hoitoa kaikille
Seinäjoen keskussairaalan palliatiivisessa keskuksessa elää toivo lisäresurssien ja henkilökunnan saamisesta. Palliatiivinen keskus, joka konsultoi ja koordinoi saattohoitoa Etelä-Pohjanmaalla perustettiin Seinäjoen keskussairaalaan kaksi vuotta sitten. Keskuksessa toimii yksi lääkäri ja yksi kliininen sairaanhoitaja.
Toive tasalaatuisesta hoidosta eteläpohjalaisille potilaille elää.
-Jos toivekattilaan saisi heittää toiveen niin se on, että Etelä-Pohjanmaallakin jokainen potilas ja hänen läheisensä saisivat kokea palliatiivisen saattohoidon tasalaatuisesti siten, että se olisi hoidon laatuun ja porrastukseen sovitettu. Jos erityishoidon tarvetta on niin pystyisimme sen totetutamaan ja jos toiveena on kotihoito, me pystyisimme tasalaatuisesti sen toteuttamaan, pohtii osastonlääkäri Kaisa Anttila Seinäjoen keskussairaalan palliatiivisesta keskuksesta.
Ja tasalaatuisen hoito vaatii lisää tekijöitä sekä koulutusta erityisosaamiseen.
- Toiveena on isosti, että saisimme elämän loppuvaiheen hoidon, palliatiivisen hoidon ja palliatiivisen saattohoidon muiden erikoisalojen ja perusterveydenhuollon yhdeksi osa-alueeksi. Se vaatii henkilökuntaresurssit, riittävät tilat, tietotaito-osaamisen, yhteisen hyvän hakemisen myös tälle potilas- ja läheisjoukolle, kertoo toiveistaan Seinäjoen keskussairaalan palliatiivisen keskuksen osastonlääkäri Kaisa Anttila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
Tasalaatuiseen ja kaikille saatavaan hyvään hoitoon on mahdollisuus.
-Jos Etelä-Pohjanmaan hyvinvointalueen valmistelu ja STM:n hanke saattohoitoa koskien mikä on vireilla koko Suomessa ja toki myös kiireettömän hoidon kriteerit terveydenhuoltolakiin perustuen pitävät kutinsa ja saataisiin väkeä lisää ja toimintaa laajenemaan. Vielä kun saisimme omat erityistason osastopaikat ja kotisairaalatiimi meillkein niin silloin väkimäärä olisi paljon suurempi kuin nyt. Mutta nyt tällä hetkelläm vielä mennään poliklinikka- ja konsulttitiimillä., pohtii osastonlääkäri Kaisa Anttila Seinäjoen keskussairaalan palliatiiviselta osastolta.