Venäjän hyökkäys Ukrainaan on romuttanut suomalaisten harhakuvat Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.
– Nyt naamiot on riisuttu. Vain sodan kylmät kasvot näkyvät, kuvasi presidentti Sauli Niinistö torstaina kun täysimittainen sota Ukrainassa alkoi.
Suomessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota siihen, että Baltian maat ovat jo paljon pidempään nähneet Putinin naamion taakse.
Suomessa on poliitikkoja, jotka ovat kyseenalaistaneet Viron, Latvian ja Liettuan huolen turvallisuudestaan Venäjän naapurina. Ikään kuin Suomi olisi tiennyt paremmin.
Suurin tulkintakiista syntyi vuonna 2008 Venäjän ja Georgian välisen sodan jälkeen. Viro tuomitsi Venäjän toimet nopeasti ja voimakkaasti.
Viro vaati tuolloin myös EU:lta tiukempaa Venäjä-politiikkaa, mutta Suomen silloinen presidentti Tarja Halonen puolusteli Suomen varovaisempaa linjaa.
Halonen sanoi virolaisten potevan jälkineuvostolaista stressiä, mikä tulkittiin Virossa moitteeksi. Erityisesti siitä kimpaantui Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.
– Viro ei ole koskaan arvostellut, eikä tulevaisuudessa arvostele toisen EU-maan ulkopoliittisia päätöksiä. Se ei myöskään arvioi muiden EU-maiden psyykkistä mielentilaa, Ilves sanoi tuohtuneena Yle Uutisten haastattelussa.
Suomen ja Viron hyvin erilainen suhtautuminen Putinin Venäjään jatkui.
Halonen teki valtiovierailun Venäjälle vuonna 2010. Presidentin kanslia kuvasi vierailua "huikeaksi", "menestykseksi" ja "ystävyyden nousukaudeksi".
Sanavalinnat kuulostavat joko varsin hyväuskoisilta tai YYA-henkiseltä kaunistelulta.
Käytännössä suurin linjaero Suomella ja Virolla oli suhtautumisessa Venäjän kaasuputkiin Itämeren poikki. Suomelle ne olivat hallituksen väristä riippumatta vain ympäristökysymys, mutta Viro piti hanketta poliittisena.
Vuonna 2017 Halonen neuvoi Eesti Peävaleht -lehden haastattelussa, ettei Virolla olisi syytä pelätä Venäjää paniikinomaisesti.
Ilves sen sijaan on jatkanut Venäjästä varoittamista.
Kun Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin vuonna 2014, Ilves kertoi Viron olevan tarvittaessa valmis vastarintaan Naton kanssa. Ilveksen mielestä Suomen tuolloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) vähätteli Ilveksen historian tuntemusta.
Historiaa ei kuitenkaan tarvitse kaivella vuosien taakse. Aivan viime hetkiin asti Suomessa suhtauduttiin Venäjän uhitteluun eri tavalla kuin Baltian maissa.
Kaksi viikkoa sitten Ylen A-Talk-ohjelmassa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kommentoi Baltian maiden asennetta puhuessaan EU-maiden yhtenäisyydestä Venäjän uhan edessä.
Pekkarinen totesi, että "hehän nyt ovat olleet siitä lähtien kun vanhasta Neuvostoliitosta erosivat tai itsenäistyivät, he ovat olleet ärhäkkäänä kaiken aikaa."
Iltalehti tulkitsi Pekkarisen esiintymisen Putinin toimien siloitteluksi.
Omahyväinen ja hyväuskoinen kuittailu Suomenlahden yli ei ole koskaan näyttänyt viisaalta. Viimeistään nyt Suomessa on itsekriittisen pohdinnan paikka.
Suomessa on hellitty ajatusta, että olemme tunteneet erityisen hyvin Kremlin ajattelua. Nyt Venäjän hyökkäyksen kolmantena päivänä ei enää ole epäselvää, kummalla puolella Suomenlahtea oli lopulta realistisempi käsitys Putinin Venäjästä.
Viro, Latvia ja Liettua: Te olitte oikeassa.
Tämä analyysi on kolmas sarjassa, jota Yle Uutiset jatkaa Venäjän hyökkäyksen ajan. Pyrimme siihen, että julkaisemme lyhyen mutta samalla syventävän ja asiayhteyksiä valaisevan analyysin joka päivä noin kello 12.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 27. helmikuuta klo 23 asti.