Länsimailla on pian käytössään poikkeukselliset pakotteet Venäjää vastaan. Kokonaisuudessaan lännen vastatoimissa on kyse "ennennäkemättömän kovasta pakotepaketista", arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
– Ainakaan yhtään tämän kokoista maata ei ole näin kovilla pakotteilla yritetty saada muuttamaan käyttäytymistään.
Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Britannia ovat tehneet jo useampia pakotepaketteja vastauksena Venäjän tekemiin sotatoimiin Ukrainassa. Pian pakotteissa siirrytään yhä järeämpiin keinoihin.
Myöhään lauantai-iltana EU-komissio antoi yhdessä Yhdysvaltojen ja muutaman EU-maan kanssa lausunnon, jossa kuvattiin uusia toimia. Joitakin venäläispankkeja aiotaan sulkea kansainvälisiä pankkimaksuja mahdollistavasta Swift-järjestelmästä. Myös Venäjän keskuspankin varantoja aiotaan jäädyttää.
Korhonen ei osaa arvioida, minkä suuruisia vaurioita nämä toimet laskennallisesti synnyttävät Venäjälle. Niiden vaikutus tulee kuitenkin olemaan huomattava.
– Nämä tulevat iskemään Venäjän talouteen erittäin kovaa.
– Tulemme varmasti näkemään ihan lähiviikkojen aikana ison pudotuksen kulutuksessa ja investoinnessa Venäjällä. Tämän vuoden bkt-luvut tulevat olemaan todella karuja.
Korhosen mukaan on oletettavissa, että maanantaina Venäjän valuutta rupla jatkaa romahtamistaan. Se tietää ongelmia tavallisille venäläisille.
– Se näkyy suoraan kalliimpina hintoina. Venäjällä inflaatio on jo nyt korkeaa, noin 10 prosentin luokkaa. Tällä tavalla venäläisten ihmisten elintaso laskee edelleen.
Liki kaikki pakotekeinot alkaa olla käytössä
Myös pakotteisiin erikoistunut Valencian yliopiston politiikan tutkimuksen professori Clara Portela pitää Euroopan unionin Venäjä-pakotteita historian valossa poikkeuksellisina.
EU asetti Venäjälle pakotteita myös vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut haltuunsa Krimin niemimaan. Ennen tätä talouspakotteet ovat aina kohdistuneet kehittyviin maihin eivätkä koskaan sellaiseen talouteen, joka olisi näin tiivisti sidoksissa Eurooppaan, Portela sanoo Ylelle.
Tällaisia pakotteita Portela osasi kuitenkin myös odottaa, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli niin vakava, että EU-maiden olisi ollut hyvin vaikea olla tekemättä mittavia pakotteita.
– Rahoituksellisesta näkökulmasta likimain kaikki keinot ovat nyt tavalla tai toisella aktivoitu.
Yksi selkeä lyömäase on kuitenkin yhä pakotelistan ulkopuolella: rajoitukset energiatoimituksiin. Venäjä saa merkittävän osan vientituloistaan energiasektorilta.
– Kaikkein keskeisin kauppasuhde EU:n ja Venäjän välillä liittyy energiaan. Luonnollisesti tämä on kaikkein keskeisin haavoittuvuus. EU-jäsenmaat tarvitsevat kipeästi venäläistä energiaa, ja siksi se on kaikkein hankalin alue.
Suomen Pankin Korhosen mukaan ainakaan rahoitusmarkkinoita koskeviin pakotteisiin ei jää enää kovin paljoa kiristettävää. Toisaalta tavarakauppaan ja energiaan liittyviä pakotteita länsimailla on vielä reilusti jäljellä työkalupakeissaan.
Sota ei lopu pelkillä pakotteilla
EU on toistaiseksi vastannut Venäjän sotatoimiin ennen kaikkea talouspakotteilla. Pakotteita pidetään tärkeänä signaalina siitä, että jonkun valtion toiminta ei ole hyväksyttävää. Pakotteisiin on tässä tilanteessa kohdistunut valtavia odotuksia, ehkä jopa liikaakin.
– Pakotteilla on mahdollista luoda shokki, mutta pääsääntöisesti talouspakotteet tarvitsevat aikaa toimiakseen. Tässä tilanteessa niistä alettiin neuvotella silloin, kun aseellinen hyökkäys oli jo käynnissä, professori Clara Portela sanoo.
Myös Suomen Pankin Korhonen toteaa, etteivät pakotteet yksin ratkaise konfliktia.
– Ei pelkillä pakotteilla tätä konfliktia lopeta. Tämä on vain yksi Venäjän aggression hillitsemiseksi.
Professorin mieletä on vain ajan kysymys milloin Venäjän vastapakoitteet tulevat
Venäjälle asetetut rahoitussektoria koskevat pakotteet heijastuvat todennäköisesti myös sellaisiin eurooppalaisyrityksiin, joiden liiketoiminta kytkeytyy Venäjälle. Iikka Korhosen mukaan kaikki taloudellinen toiminta Venäjälle tulee vaikeutumaan.
– Tulee kalliimmaksi välittää maksuja ja pankit joutuvat ottamaan selvää asiakkaistaan, ettei ole pakotteiden alla. Monelle yrityksellä tulee olemaan tilanne, ettei venäläisiä asiakkaita kannata enää pitää.
Suomalaisyritysten osalta Venäjälle asettettuja pakotteita merkittävämpää voi olla se, millaisia vastapakotteita Venäjältä tulee. Venäjä on jo kieltänyt ilmatilansa käytön muutamien eurooppalaismaiden lentokoneilta.
Professori Portelan mielestä on aivan selvää, että Venäjältä on tulossa kovia vastapakotteita.
– On vain ajan kysymys milloin niitä tulee. Varmasti pian. Kysymys meille on, mitä tarkalleen ottaen sieltä tulee.
Mitä ajattelet Venäjälle asetetuista pakotteista? Voit keskustella aiheesta 28. helmikuuta kello 23 saakka.
Lue lisää: