Osassa Suomen väestönsuojista on puutteita, kertoo Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro.
– Tärkeintä on, että väestönsuojat antavat sirpalesuojan, mutta jos niissä joudutaan olemaan pitempi aika, myös ilmanvaihdon toimivuudella alkaa olla merkitystä.
Sisäministeriön pelastusosaston mukaan Suomen noin 54 000 väestönsuojassa on tilaa noin 4,4 miljoonalle ihmiselle.
Väestönsuojien rakentaminen on Suomessa lähes sata vuotta jatkunut perinne. Tästä syystä osa väestösuojista on myös hyvin vanhoja, ja niissä on käytetty vanhentunutta tekniikkaa.
Vanhoissa rakennuksissa voi olla hiekkasuodattimia
Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmä voi perustua hiekkasuodatustekniikkaan, joka ei ole järin tehokas verrattuna nykyaikaiseen aktiivihiilipohjaiseen suodattimeen.
– Vuosina 1954–1971 rakennetuissa suojissa on tyypillisesti hiekkasuodatin, joka on niiden akilleen kantapää. Jos niille ei ole tehty mitään vuosien aikana, ne ovat usein niin huonossa kunnossa, että ne eivät enää toimi, kertoo sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen.
Näinä vuosina rakennetuissa väestönsuojissa on tilaa noin miljoonalle ihmiselle vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan.
Häyrisen ja Virpiaron tiedossa ei ole huonokuntoisten väestönsuojien tarkkaa määrää. Yleisellä tasolla tilanne on kuitenkin suhteellisen hyvä.
– Aika ajoin kiinteistöjä huolletaan ja rakennetaan lähestulkoon uusiksi. Myös väestönsuojat pitäisi tässä yhteydessä käydä läpi. Emme tiedä, kuinka moni näistä väestönsuojista on peruskorjattu, Häyrinen huomauttaa.
Hän toteaa, että tavallisesti rakennuksen kunto heijastelee myös väestönsuojan kuntoa, ja myöhemmin rakennetuissa väestönsuojissa ongelmia esiintyy vähemmän.
Suojaa sirpaleilta, mutta ei kaasuilta
Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa väestönsuojan omistaja, kuten taloyhtiö. Muun muassa tiivisteiden tulee olla ehjät, eivätkä metalliosat saa olla ruosteessa.
Hoitamaton väestönsuoja antaa suojaa räjähdyksen aiheuttamilta sirpaleilta, mutta taistelukaasut ja tulipalosta aiheutuvat savukaasut pääsevät sisälle.
Virpiaro on huolissaan tästä. Tilannetta pahentaa hänen mukaansa se, että väestönsuojien tarkastuksissa on ollut puutteita ja epämääräisyyksiä.
– Näitä asioita voidaan havaita vain tarkastuksissa, mutta ei ole täysin selkeitä sääntöjä siitä, kuka tarkastuksia voi tehdä. Säädöksissä todetaan, että tarkastuksia voi tehdä riittävän koulutuksen saanut henkilö, mutta missään ei ole säädetty sitä, mikä on riittävä koulutus. On tahoja ja yrityksiä, jotka tekevät tarkastuksia ilman riittävää pätevyyttä. Kohteissa voi olla suuria puutteita tarkastuksen jälkeen, hän sanoo.
Väestönsuoja pitää saada käyttökuntoon, kun pilliin puhalletaan
Lain mukaan väestönsuoja tulee voida ottaa käyttöön 72 tunnin sisällä viranomaisten käskystä. Taloyhtiön hallituksella on vastuu myös tästä. Taloyhtiössä tulee olla nimettynä henkilöt, jotka huolehtivat suojan kuntoon saattamisesta.
– Usein tuudittaudutaan siihen, että huoltoyhtiöstä tulee henkilö, joka laittaa sen toimintakuntoon. Näin ei varmasti tapahdu, koska huoltoyhtiöillä on useita kiinteistöjä hoidettavana. Taloyhtiöillä on itsellään oltava se henkilöstö, joka huolehtii siitä, että kun pilliin puhalletaan, suojatila saadaan ajoissa käyttöön, Virpiaro sanoo.
Ihmisillä on puolestaan oma vastuunsa siitä, että heillä on elintarvikkeita ja lääkkeitä mukanaan.
– Tarvitaan ruokaa, jota voi kuljettaa mukana. Suojassa ei ole keittiötiloja, eli jotain energiapitoista, mitä voi syödä ilman valmistamista.
Sisäministeriö suosittelee, että väestönsuojan käyttöönotosta tehdään suunnitelma, joka liitetään kiinteistön pelastussuunnitelmaan.
Maaseudulta ja pientaloalueilta puuttuu suojia
Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muista väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Maaseudulta ja omakotitaloalueilta suojat usein puuttuvat, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse.
– Pääasiallisesti suojia löytyy riskipaikoissa, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pientaloalueet ovat huonommassa jamassa. Muun muassa Pohjois-Helsingin omakotitaloauleilla ei juuri ole suojia, Virpiaro sanoo.
Virpiaro muistuttaa, että myös työpaikkojen ja julkisten rakennusten suojat tulee pitää käyttökunnossa.
Tarkennus pääkuvan kuvatekstiin 2.3.2022 kello 11.32: etualalla kuvassa Helsingin Meilahti.
Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 3.3.2022 kello 23:een saakka.
Lue myös: