Kuhmoisissa Pirkanmaalla sijaitsevan marjatilan varastossa lepää 130 000 pakastettua vadelman taimea. Ne ovat matkanneet sinne Britanniasta ja Bulgariasta.
Ukrainasta puolestaan piti saapua maaliskuun puolivälissä kausityöntekijöiden etujoukko istuttamaan taimet isoihin ruukkuihin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan murjoi suunnitelmat. Työntekijät eivät pääse tulemaan.
– Jos taimet jäävät varastoon, on se pieni ongelma koko kuvassa. Vaikka onkin se sääli heittää taimet hukkaan, tilan isäntä Sampo Keskinen miettii.
Tila käyttää vain yhden vuoden taimia. Mikäli ne jäävät istuttamatta, ei tule myöskään satoa. Isäntä ei aio säilyttää taimia pakkasessa seuraavaan vuoteen.
Marjatilan kevättyöt ovat sen verran raskaita, että niitä ovat tehneet ukrainalaiset miehet. Naiset ovat saapuneet vasta kesällä. Sesonkiaikaan tilalla ahkeroi 60–70 ukrainalaista.
Samat ihmiset ovat tulleet Kuhmoisten Harjunsalmen maisemiin vuodesta toiseen. Kaiken kaikkiaan viime vuonna Suomessa oli lähes 14 000 kausityöntekijää Ukrainasta. EU:n alueella työskentelee maatiloilla kesäisin noin kaksi miljoonaan ukrainalaista.
"Pakolaisia ei saa käyttää hyväksi"
Sampo Keskinen on alkanut etsiä korvaavaa työvoimaa muualta Euroopasta. Poikansa tilan henkilöstöasioita hoitava Liisa Brander-Keskinen puolestaan pitää tiivisti yhteyttä ukrainalaisiin.
Hän on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja uskoo, että Ukrainasta pakoon päässeiden kokemukset ovat traumaattisia. Hän sanoo, että sen vuoksi heitä ei pitäisi odottaa työvoimaksi Suomeen.
– Heitä ei tule käyttää hyväksi, vaikka meillä olisi omat tarpeemme.
Ukrainasta paenneet tarvitsevat aluksi vain rauhaa, lepoa ja mahdollisuuksia pitää yhteyksiä läheisiinsä.
– Meidän marjasatomme on tietysti meille tärkeä samoin kuin elintarvikeomavaraisuus, mutta ne ovat kuitenkin toisarvoisia asioita ihmisarvoon verrattuna, Liisa Brander-Keskinen muistuttaa.
Messeger ja some välittäjinä
Haastatteluhetkellä Liisa Brander-Keskisen toimistoon tulee Messenger-viesti Vitalilta, joka viljelee maata Melitapolin kaupungin liepeillä Krimin niemimaan lähellä. Hän on käynyt yhdentoista vuoden ajan joka kesä Kuhmoisten Harjunsalmella kesätöissä.
– Laitoin aamulla hänelle viestin, että mitä kuuluu. Nyt hän vastaa ja kertoo, että tekee polttopuita ja maanviljelijät ovat pelloillaan.
Vitali viestittää, että vaikka miehitys on käynnissä, elämä jatkuu. Venäläismedian mukaan Melitapol olisi siirtynyt jo kolme päivää ennen tätä viestiä Venäjän haltuun.
Toinen viesti tulee ukrainalaiselta Mykolalta, joka on parhaillaan puolalaisessa tehtaassa töissä. Hän aikoo irtisanoa itsensä tehtaalta ja suunnata Kuhmoisiin maatöihin. Kolmannessa viestissä tiedustellaan, voivatko pakolaisetkin tehdä töitä Suomessa.
Keskisen marjatilan työntekijöihin yhteydenpitoa palvelee monta some-alustaa. Facebook-ryhmässä on noin 300 ukrainalaista.
Kuhmoisten entisessä koulussa olevaan henkilöstötoimistoon ei ole toistaiseksi tullut ikäviä uutisia. Kaikkiin lähetettyihin viesteihin on tullut vastaus. Hiljaisuus merkitsisi pahaa.
"Kaikki, jotka tänne pääsevät, otetaan vastaan lapsineen"
Marjatilalla oli alkuvuosina virolaisia ja venäläisiä kausityöntekijöitä, mutta tila päätyi lopulta palkkaamaan vain ukrainalaisia. Ahkeruus, vaatimattomuus, iloisuus ja sosiaalisuus ovat niitä ominaisuuksia, joihin maatilalla ihastuttiin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan marjatilayrittäjät saivat huomata, että ukrainalaisilla on sama vahva lojaalisuuden isänmaataan kohtaan kuin suomalaista työnantajaansa kohtaan. Siksi tila haluaa osoittaa nyt samaa uskollisuutta työntekijöilleen. He ovat tervetulleita majoittumaan Keskisten perheen kiinteistöihin Kuhmoisissa.
– Kaikki, jotka tänne pääsevät, otetaan vastaan lapsineen. Meillä on majoitusmahdollisuudet noin kuudellekymmenelle, Liisa Brander-Keskinen kertoo.
MTK:n työvoimapalveluasiantuntija Kati Kuula kertoo, monet muutkin tilat ovat halukkaita majoittamaan työntekijöitä perheineen välittömästi, ennen maatöiden alkua. Sama viesti tulee myös Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta HML:stä.
Kati Kuulan mukaan ukrainalaisten kausityöntekijöiden ja muiden tulijoiden tulisi saada työlupa sujuvasti riippumatta siitä, onko lupaa haettu kotimaassa tai ei. Ylipäätään työvoiman maahantulon ja työnteon hidasteet on MTK:n mukaan syytä purkaa ja pidentää kausityötodistuksen voimassaoloa kolmesta kuukaudesta esimerkiksi kuuteen kuukauteen.
– Pidempi kausityötodistus keventäisi hakijoiden lisäksi Maahanmuuttoviraston työkuormaa tilanteissa, joissa haetaan ensin kausityötodistusta ja sen jälkeen kausityölupaa jatkoksi, Kati Kuula toteaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 4. maaliskuuta kello 23.00 asti.
Lue lisää aiheesta: