Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt selvittää porotalouden vahinkoja kuluvan talven laiduntilanteen takia. Selvityksen laatii Luonnonvarakeskus.
– Me olemme jo aiemmin todenneet, että lupausta ei voida antaa poronhoitolain mukaisen korvausmekanismin käynnistymisestä, mutta selvitys on eri asia, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö.
Poronhoitajien mukaan tästä talvesta näyttäisi tulevan vielä pahempi katotalvi kun aikaisemmasta parin vuoden takaisesta.
– Tällä hetkellä kyse ei ole niinkään suuresta lumimäärästä kaikilla alueilla, vaan lokakuussa alkaneesta sulaan maahan sataneesta lumesta, sen jäätymisestä ja sen aiheuttamasta homeesta laajoilla alueilla, kertoo saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja, poromies Leo Aikio.
Ministeriö päätti alkaa selvittää vahinkoja, kun sekä saamelaiskäräjät että viisi paliskuntaa ja aiemmin Paliskuntain yhdistys toivat esille poikkeukselliset lumi- ja luonto-olosuhteet sekä niiden vaikutukset porojen ravinnonsaantiin.
Ministeriö ei kuitenkaan aio aloittaa porokuolemien ennaltaehkäiseviä toimia, kuten saamelaiskäräjät ja Paliskuntain yhdistys olivat toivoneet. Sirviö kertoo, että paliskuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan ja poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi. Porojen mahdollinen lisäruokinta on osa poronhoitoa.
– Suomen poronvahinkolainsäädäntö on takautuva mekanismi, eli jos kaikista paliskunnan toimista huolimatta tuhoja tapahtuu, niin sitten niitä arvioidaan meidän lainsäädännön puitteissa.
Selvityksen laatimiseen varattu neljä kuukautta
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan haittojen toteaminen ja porovahinkolain korvausjärjestelmän käyttöönoton edellytyksenä on, että tuho ja vaikutukset porotalouteen on todettu selvityksellä. Selvitys laaditaan tämän vuoden elokuuhun mennessä. Aikataulu on sama, kuin aiempana katovuotena 2019–2022.
– Olosuhteet myöhemmin keväällä voivat vielä vaikuttaa siihen, muodostuuko tuhoja ja mitkä niiden kokonaisvaikutukset ovat. Ministeriö katsoo, että on olemassa perusteltu syy, että tutkimuslaitos saa ylittää neljän viikon määräajan neljällä kuukaudella, sanoo Tapani Sirviö.
Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan Leo Aikion mielestä neljä kuukautta on liian pitkä aika selvityksen laatimiseen. Porotalouden hätä ja tuen tarve ovat ajankohtaisia juuri nyt.
– Toissa vuonnakin venyi todella pitkään, ennen kuin mitään tapahtui. Se on hidas prosessi, ja apua tarvittaisiin nyt.
Aikio: Porovahinkolakia tulisi muuttaa
Saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriön kanssa porokuolemien ehkäisystä ja porovahinkolain soveltamisesta helmikuussa ja maanantaina se vetosi asiassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppään. Leo Aikiolle ministeriön päätös herätti ristiriitaisia ajatuksia.
– Päätöksessä meni aika kauan. Monissa paliskunnissa on erittäin vaikea tilanne. Epätietoisuus tällaisessa tilanteessa on tosi huono asia. Hyvä, että selvitystä on alettu kuitenkin tekemään tässä vaiheessa, toteaa Aikio.
Hänen mielestään porovahinkolakia tulisi muuttaa niin, että lain mukaan olisi mahdollista ennaltaehkäistä porokuolemia etukäteen. Osassa paliskunnissa on huono taloudellinen tilanne, eikä rahaa porojen hätäruokintaan ole.
Lain mukaan ruokinta kuuluu paliskunnille, mutta Aikion mukaan katovuoden jälkeen paliskuntien tulot ovat vähentyneet, eikä hätäruokintaan ole välttämättä varaa.
Laiduntilanne on vaikea sekä Suomessa, Ruotsissa että Norjassa. Naapurimaissa tilanteeseen pyritään vaikuttamaan myös ennaltaehkäisevästi.
Norjassa ollaan kuljettamassa lisärehuja pohjoiseen. Tilanne on kriittinen etenkin Kautokeinon kunnassa. Norjan Porosaamelaisten keskusjärjestö ja maatalous- ja ruokaministeriö päättivät jakaa jokaista poroa kohtaan 4,50 kruunua vuorokaudessa niissä palkisissa, joissa kohdataan vaikeaa laiduntilannetta tänä talvena.
Norrbottenin läänissä Ruotsissa ovat yhteensä 20 paliskuntaa hakeneet hätätukea Ruotsin Saamelaiskäräjiltä.