Omasta musiikkimausta ja -tottumuksista poikkeava musiikki joissakin ihmisissä jopa vihaa, ahdistusta ja ällötyksen tunteita , kertoo tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus.
Musiikin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta tiedetään paljon, mutta nyt tutkijat ovat saaneet käsitystä siitä, että epämieluisa musiikki voi toimia juuri päinvastoin. Vastenmielinen musiikki voi lisätä pahoinvointia.
Musiikkitieteen dosentti, apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta tutki asiaa Oslon yliopiston kollegansa kanssa. Jatkotutkimusta laajemmalle ihmisryhmälle tarvitaan Peltolan mukaan silti vielä paljon, jotta ymmärretään paremmin, miksi tietty musiikki aiheuttaa vahvoja negatiivisia tunteita ja fyysistä epämiellyttävää oloa joissakin ihmisissä.
– Keskeistä on, että vastenmieliseen musiikkiin reagoidaan vahvasti silloin, kun itsellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen ja kontrolloida musiikkia, sanoo Peltola. Hän on työssään keskittynyt tutkimaan musiikkiin liittyviä tunnekokemuksia.
Tutkimuksessa vastaajat saivat vapaamuotoisesti kuvailla kokemuksiaan epämiellyttävästä musiikista.
– Ne, jotka reagoivat vahvasti vastenmieliseen musiikkiin, kokevat fyysisiä tunteita, kuten kylmiä väreitä ja painostavaa tunnetta kurkun seudulla, Peltola kertoo.
– Ja jos ihminen ei voi vaikuttaa itse kuulemaansa musiikkiin, se herättää jopa taistele tai pakene -reaktioita.
Joululaulut ja kimakka lauluääni ärsyttävät
Millainen musiikki sitten aiheuttaa vastenmielisyyttä? Se riippuu monesta asiasta. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi musiikin kuuntelijan oma musiikkisuhde, eli miten musiikkia on oppinut kuuntelemaan ja mistä pitää.
– Itseä miellyttävä genre voi olla juuri sitä toista ihmistä ärsyttävää musiikkia, Peltola toteaa.
Vastenmielisiä tuntemuksia aiheuttavat yleisimmin omaan identiteettiin tai moraalisiin arvoihin liittyvät asiat sekä laulujen lyriikat tai musiikin sointi.
– Kovat äänet ja jotkut äänentasot, kuten todella korkeat äänet tai erittäin vahva basso, joka resonoi kehollisella tasolla, koetaan epämiellyttävinä musiikillisina asioina. Samoin vaikkapa esiintyjän tulkintaan liittyvät asiat. Myös laulajan lauluääni triggeröi herkästi monia ihmisiä.
Moni tunnistaa arkikokemuksena ärsyyntymisen joululaulurallatusten soidessa ruokakaupassa ja kauppakeskuksessa. Peltolan mukaan joulumusiikkia ei välttämättä itsessään pidetä ärsyttävänä, vaan syy on muualla.
– Joululauluista on tullut tietyn vuodenajan taustamelu, Peltola sanoo.
Epämiellyttävä musiikki voi olla tabu
Peltolan mukaan on havaittavissa, että osa ihmisistä sietää paremmin epämiellyttävää musiikkia kuin toiset. Aihetta ei ole tutkittu tarpeeksi, joten Peltola tyytyy spekuloimaan.
– On varmasti erilaisia herkkyystasoja, jotka vaikuttavat siihen, miten ihminen kestää ulkoisia ärsykkeitä, kuten musiikkia ja ääniä.
Oman musiikkimaun lisäksi esimerkiksi sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttavat siihen, kuinka ärsyttävänä ihminen kokee musiikin.
– Jos esimerkiksi olet tilanteessa, jossa et voi vaikuttaa musiikkiin ja et voi myöskään ilmaista inhoasi musiikkia kohtaan, se vaikuttaa, Peltola sanoo.
Ihmisellä voi olla esimerkiksi tarve kuulua joukkoon tai tilanteeseen voi liittyä tunne vääränlaisuudesta. Joillekin ihmisille asia voi olla tabu, eikä itselle epämiellyttävästä musiikista haluta edes puhua.
Ovatko toiset ihmiset yliherkkiä musiikille, josta eivät pidä?
Henna-Riikka Peltola sanoo, että hän voi vain arvella, miksi toiset ihmiset reagoivat voimakkaammin itselleen epämieluisaan musiikkiin.
– Tutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset, jotka reagoivat vahvasti epämieluisaan musiikkiin, tunnistavat itsessään tämän ominaisuuden, Peltola sanoo.
Tällaiset ihmiset saattavat kulkea aina julkisilla paikoilla omat luurit korvilla, jotta välttyvät kuuntelemasta vastenmielistä musiikkia tai ainakin vetäytyvät mahdollisuuksien mukaan pois paikalta.
Sitäkään ei tarkkaan tiedetä, mikä tämä tunnistettu ominaisuus näillä ihmisillä on. Peltola sanoo sen muistuttavan misofoniaa, joka tarkoittaa sitä, että jotkut ihmiset ovat joillekin äänille todella herkkiä. Esimerkiksi suun maiskutukset voivat aiheuttaa misofoniasta kärsivälle vahvan vastenmielisen reaktion. Ainakin alustavasti on tutkimustuloksia siitä, että misofonialla saattaisi olla neuropsykologista taustaa.
Toisaalta ihmiset voivat olla yliherkkiä myös miellyttäviä tunteita herättäville äänille. Sitä kutsutaan ASMR:ksi (engl. Autonomous Sensory Meridian Response). Netistä löytyy runsaasti sisältöä, jossa levitetään miellyttäviä kehokokemuksia herättäviä ääniä.
Peltolan mukaan sekä ASMR:lla että misofonialla saattaisi olla jokin yhteys musiikin aiheuttamiin tuntemuksiin, onhan musiikkikin ääntä.
Yle Areenassa:
Musiikin tuputtaminen voi pahentaa tilannetta
Musiikin kuuntelu tekee monelle ihmiselle hyvää, mutta se perustuu omaehtoisuuteen eli siihen, että kuulija voi itse päättää milloin ja millaista musiikkia kuuntelee. Kuitenkaan altistumista itseä epämiellyttävälle musiikille ei aina voi estää.
Peltola nostaa esimerkiksi asiakaspalvelijan, joka työskentelee taustamusiikin vaikutuksessa päivä toisensa perään.
– Kyllä varmasti asiakaspalvelijoissakin on ihmisiä, jotka eivät voi sietää taustamusiikkia. Silloin se ei lisää työhyvinvointia, vaan lisää jopa väsymystä ja työpahoinvointia.
Peltolan mukaan musiikin tuputtamisen taustalla on ajatus, että musiikilla on hyviä vaikutuksia. Mutta erityisesti julkisissa tiloissa olisi tärkeää miettiä, tarvitseeko musiikkia olla.
Joskus musiikin vaikutus voikin olla päinvastainen ja lisää turhaa hälyä, jota Peltola nimittää melusaasteeksi. Se saattaa karkottaa ihmisiä, Peltola huomauttaa.
Raivostuttaako epämiellyttävä musiikki? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 8.3. klo 23:een asti.
Lue lisää: