Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo, että Suomella on tiedustelutietoa Valko-Venäjän littymisestä sotaan.
– Huono skenaario on, että sota laajenee, tilanne on nyt jo hyvin vakava. Meillä on tiedustelutietoa siitä, että Valko-Venäjä harkitsee ottavansa isompaa roolia. On merkkejä siitä, Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa.
Kaikkosen mukaan Suomen lähialueilla on yhä rauhallista, mutta Suomi valmistautuu kaikenlaisiin skenaarioihin.
– Siitä huolimatta tilanne on vakavampi kuin vuosikymmeniin Euroopassa, Kaikkonen sanoi.
Hänen mukaansa puolustusvoimien valmiuden nostaminen ei ole edelleenkään näköpiirissä.
– Mutta jännitteet heijastuvat myös Pohjois-Eurooppaan.
Kaikkonen suhtautuu epäilevästi siihen, että Venäjän kanssa voitaisiin solmia tulitauko lähipäivien aikana.
– Toivomme rauhaa. Mutta epäilen, että Venäjä ei ole riittävällä tavalla tavoitteita saavuttanut. Tulitauko ei ole mahdollinen ainakaan lähiaikoina, Kaikkonen arvioi Euroopan neuvotteluyritysten onnistumista Venäjän kanssa tähän saakka.
Kaikkosen mukaan jonkinlaisia diplomaattisia neuvotteluja Venäjän ja Ukrainan välillä käydään koko ajan. Lisäksi Eurooppa käy keskusteluja.
Suomi syventää yhteistyötä Britannian kanssa
Kaikkonen kertoo, että Suomi käy tällä hetkellä keskusteluja Iso-Britannian kanssa yhteistyöstä. Ruotsilla ja Britannialla on Kaikkosen mukaan jo olemassa "keskinäinen solidaarisuus olemassa".
Britannia on luvannut Ruotsille, että Ruotsi voi luottaa Britanninan sotilaalliseen tukeen Venäjän hyökkäyksen sattuessa. Britannian puolustusministeri kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa eilen perjantaina.
– Ajatukseni on, että myös me päivitämme tuon keskinäisen yhteistyöasiakirjan Suomen ja Iso-Britannian välillä. Tiivistämme yhteistyötä myös siihen suuntaan.
Kaikkosen mukaan prosessi on laitettu liikkeelle, mutta toteutuminen vaatii vielä työtä ja poliittisiakin päätöksiä.
Voisiko Suomi odottaa Britannialta konkreettista apua tässä tai siinä uudessa tilanteessa, jos Venäjä hyökkäisi?
– Emme tämän varaan laske ja emme ole mitään suunnitelleet tämän varaan. Mutta on niinkin, että jo nyt nämä kumppanuudet, joita meillä on eri suuntiin, ovat sen verran hyviä ja syviä, että ajattelen niin, että jos Suomeen hyökättäisiin, ei silloin muut EU-maat hiljaa olisi.
Suomi ostaa ilmatorjunta-aseita Israelista
Suomi parantaa parhaillaan ilmatorjuntaansa. Suomella on menossa tarjouskilpailu ilmatorjunnan uudesta asejärjestelmästä.
– Meillä on tunnistettu, että ilmatorjunta on kohta, jossa parannusta ja vahvistusta tarvitaan.
Kaikkonen kertoo laittaneen nimen alle paperiin eilen perjantaina. Hänen mukaansa Suomi valitsee kahden israelilaisen ilmatorjunta-aseen välillä.
– Haarukoinnissa meille sopivimmiksi ovat osoittautumassa kaksi israelilaista vaihtoehtoa, Kaikkonen sanoo.
Suomi jatkaa neuvotteluja Israel Aerospace Industriesin sekä Rafael Advanced Systemsin kanssa, kerrotaan puolustusministeriön tiedotteessa. Päätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.
Hankinnan euromäärää ei anneta julkisuuteen, mutta Kaikkonen sanoo, että se pysyy normaalin puolustusbudjetin sisällä.
– Se on merkittävä investointi, isoimmasta päästä hävittäjien jälkeen.
Puolustusvoimien varastoja täydennetään, Kaikkonen haluaa paikata väliin jääneet kertausharjoitukset
Kaikkosen mukaan Suomi täydentää varastojaan nyt myös muilta osin. Myös muut maat tekevät niin – se voi nostaa hintaa ja vaikuttaa saatavuuteen.
Kaikkosen mukaan Suomella on sekä materiaalitarpeita ja että myös tarpeita henkilöstön suhteen. Hän ei halua yksilöidä niitä tarkemmin.
– Tästä käyn keskustelua myös puolustusvoimen kanssa ja siltä kantilta tätä esitystä valmistelen.
Kaikkosen mukaan konkreettinen esimerkki on täydennettävästä puolustuksen puutteesta on, että kertausharjoituksia on koronan takia jäänyt pitämättä.
– Pitäisin hyvänä, että tätä voisi kuroa.
Kaikkonen kertoo keskustelleensa valtionvarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa puolustusmäärärahojen nostamisesta.
Hän ei halua kertoa tarkemmin, millaista korotusta aikoo esittää.
– Tapasin Saarikkoa ja toin esiin, että on tarve vahvistaa puolustusta. Ei ole tarkkaa avioita siitä, miten puolustusmäärärahoja nostettaisiin.
Hallitus käy puolustusmäärärahoista keskustelua budjettiriihessään.
Juttu päivittyy.
Kaikkonen: EU:n ja Venäjän suhde on murentunut heikoksi
Länsi on asettanut Venäjälle mittavia talouspakotteita ja Venäjän irtautuminen kansainvälisestä yhteisöstä vaikuttaa Suomeen monella tapaa. Yleinen arvio on, että pakotteiden vaikutukset tulevat olemaan suomalaiselle yhteiskunnalle suuret.
– Euroopan unionin ja Venäjän suhde on murentunut niin heikoksi, että sen vaikutuksia on vielä vaikea täysin edes hahmottaa, arvioi Kaikkonen.
Suomen ulkopolitiikan yksi peruspilareista eli hyvä suhde Venäjään romuttui Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen seurauksena. Nyt korostuvatkin läntiset suhteet.
Presidentti Sauli Niinistö tapasi perjantaina Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hyvin lyhyen valmistelun jälkeen.
– Kaikki kansainväliset puolustusyhteistyön kumppanuutemme on rakennettu vahvistamaan Suomen turvallisuutta, ne ovat osa puolustuskykyämme. Tämä pätee myös kumppanuuteemme Yhdysvaltojen kanssa. Rauhan aikana rakennettuja kumppanuuksia käytetään nyt kriisin aikana aktiivisesti, sanoo Kaikkonen.
Naton ja Suomen suhteestakin heltiää arvio:
– Avoimien ovien politiikka on tärkeä osa Natoa. Suomi ja Ruotsi ovat Natolle erittäin läheisiä kumppaneita. Tästä kertoo sekin, että meidät on kutsuttu nyt kriisin keskellä moniin merkittäviin Nato-kokouksiin varsinaisten jäsenmaiden rinnalla.
Puolustuministeri Antti Kaikkonen on Yle TV1:n ja Yle Radio 1:n Ykkössaamun suorassa haastattelussa klo 10.05.
Lue lisää: