Kuutostien varrelta Parikkalassa kaadettiin viime vuonna puita. Siihen valmistuu pikavauhtia uusi liittymä, joka johtaa Kuutostieltä Suomen ja Venäjän väliselle Parikkalan Syväoron rajanylityspaikalle.
Kaiken piti olla valmista seuraavaan isoon askeleeseen. Kunhan koronarajoitukset poistuisivat, vuosikausia odotetun uuden kansainvälisen rajanylityspaikan rakentaminen saattaisi vihdoin alkaa. Sen kautta Suomeen saapuisi tuhansia ja tuhansia venäläisturisteja ostoksille Parikkalaan ja Savonlinnaan ja toisivat tullessaan miljoonien eurojen matkailutulot.
– Meillä kävi ennen koronaa vuodessa noin 100 000 venäläistä matkailijaa, jotka toivat merkittävät matkailutulot alueellemme, kertoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.
Tähän mennessä venäläiset turistit ovat tulleet Parikkalan ja Savonlinnan alueelle pääasiassa Imatran, Lappeenrannan Nuijamaan tai pohjoisemman Niiralan raja-asemien kautta.
Uusi rajanylityspaikka olisi avannut aivan uuden, lyhyen reitin miljoonakaupunki Pietarista niin Savonlinnaan kuin Parikkalaan. Myös rajan takana olevan Laatokan alue sekä Petroskoi olisivat saanut lisävireyttä suomalaisturisteista.
Suunnitellulta Parikkalan rajanylityspaikalta on Savonlinnaan matkaa hieman vajaat 70 kilometriä, Parikkalan keskustaan muutama kilometri.
Unelma hetkessä ohi
Syksyllä 2019 silloinen Antti Rinteen hallitus siunasi, että rajanylityspaikan rakentaminen alkaa vuonna 2022.
Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa, valuivat kaikki suunnitelmat hiekkaan.
Ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala vahvistaa Ylelle, että suunnitelmat ovat nyt jäissä.
– Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä ei voida nyt edistää, sanoo Liivala.
Liivalan mukaan minkäänlaista aikataulua tai ajatusta ylityspaikan tulevaisuudesta ei ole.
Pian valmistuvan Kuutostien ja raja-asemalle johtavan uuden liittymän sekä siihen liittyvän Tullin tunnistusjärjestelmän ja Säteilyturvakeskuksen säteilynmittauslaitteiston rakentamisen kustannusarvio on 4,6 miljoonaa euroa.
Puuta ja rahtia
Tähän saakka Parikkalan Syväoro on ollut niin sanottu tilapäinen rajanylityspaikka. Sen kautta on kulkenut pääasiassa puuta.
Turisteja tai muita matkustajia yli on päässyt erityisluvalla. Rajan yli pääsivät vain suomalaiset ja venäläiset.
Raja-aseman kansainvälistäminen olisi tarkoittanut, että rajan yli olisi päässyt kuka tahansa, jolla matkustusasiakirjat, kuten viisumi, ovat kunnossa.
Venäjä on kertonut jo kolmisen vuotta sitten, että se on kunnostanut tien Venäjän puoleiselle raja-asemalle. Suomessa raja-asema olisi vaatinut täydellisen uusimisen, koska sitä ei ole alun perin rakennettu henkilöliikennettä varten.
Suuri pettymys
Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen on yhtä mieltä ulkoministeriön kanssa. Kukaan ei tiedä, milloin kansainvälistämisen aika seuraavan kerran olisi.
– Kansainvälistäminen siirtyy varmasti hamaan tulevaisuuteen, eikä tule toteutumaan lähivuosien aikana, sanoo Huuskonen.
Kunnanjohtaja toivoo, että rajanylityspaikka voi toimia ainakin toistaiseksi entiseen malliin, jolloin esimerkiksi puutavaraliikenne maiden välillä voisi jatkua.
Ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikkö Marja Liivala kertoo, että ministeriöllä ei ole tiedossa Ukrainan tilanteen vaikuttaneen tai vaikuttavan tavaraliikenteeseen Parikkalan rajanylityspaikalla.
Edessä voi kuitenkin olla rajan sulkeminen kokonaan.
– On mahdollista, että pakotteet ja vastapakotteet johtavat tilanteeseen, jossa tämä rajanylityspaikka sulkeutuu. Olemme kuitenkin toiveikkaita, koska tällä on hyvin suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle, sanoo Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.
Huuskonen kertoo, että Parikkalan alueelle on tuotu Venäjältä puuhaketta ja käsiteltyä puutavaraa puualan yrityksille.
Kaikki uusiksi
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine kertoo, että raja-asemalla on valtava merkitys myös Savonlinnan alueen elinkeinoelämälle ja metsäteollisuuden investoinneille. Lisääntyneet liikennemäärät olisivat kenties myös vauhdittaneet Parikkalasta Savonlinnan kulkevan valtatie 14:n peruskorjausta.
Oopperajuhlakaupunki Savonlinna on viime vuosina kärsinyt muun muassa siitä, että Itä-Suomen yliopisto lopetti vuonna 2018 kampuksensa Savonlinnasta. Luokanopettajan, kotitalousopettajan, käsityönopettajan ja lastentarhanopettajan koulutukset siirtyivät Savonlinnasta Joensuuhun.
Samalla lähti 800 opiskelijaa ja koko kampuksen henkilökunta.
Siksikin rajan avaaminen olisi tarjonnut tarvittavan piristysruiskeen.
Laineen mukaan viime päivien tapahtumat ovat erittäin kielteinen asia Savonlinnan kehitysmahdollisuuksille.
– Rajanylityspaikan kansainvälistyminen olisi tuonut merkittävästi lisää venäläisiä matkailijoita, mutta tukenut myös matkailijoiden saamista Saksasta ja muista kolmansista maista.
Suunnitelmissa oli charter-lentojen aloittaminen Saksasta Savonlinnaan. Turisteille olisi Saimaan lisäksi markkinoitu mahdollisuutta käydä Venäjän puolella.
Turvallinen paikka
Parikkalalla on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Jos tarkkaan osaa katsoa, näkee Kuutostieltä muutamasta paikasta jopa Venäjälle saakka.
Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen ei usko, että Venäjän rajan läheisyydetsä tarvitsee tuntea erityistä pelkoa tai uhkaa.
– Suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on hyvin käytännöllistä. Toki ikävät tapahtumat tuomitaan, mutta elämä täällä jatkuu ja meidän täytyy toki tarkastella tätä elinkeinoelämää, elämistä ja hyvinvointia uudesta näkökulmasta. Uskomme, että täällä on turvallista ja hyvä elää, sanoo Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.