Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi eduskunnan kyselytunnilla 24.2., ettei olisi tuomassa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa hallitukseen.
Venäjä oli samana aamuna hyökännyt Ukrainaan. Ydinvoimalahankkeen laitostoimittaja ja käytännössä suurin yksittäinen omistajataho on venäläinen valtionyhtiö Rosatom.
Seuraavan viikon tiistaina pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi Ylen A-studion lähetyksessä, että hanke ei ole etenemässä.
Ylen MOT-toimitus selvitti, miten vastuuministerin ja pääministerin lausunnot ovat vaikuttaneet hankkeen käytännön valmisteluun.
Enemmistöosakas: Laitostoimittajaa ei voi vaihtaa
SF Voimaosakeyhtiö on Fennovoiman enemmistöosakas 66 prosentin osuudellaan. Yhtiön omistaa suuri joukko suomalaisyrityksiä, joista suurimmat ovat Outokumpu ja Fortum.
Yhtiö ei vastaa kysymykseen, tarkoittaako tilanne Fennovoiman Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalahankkeen kaatumista.
– Valitettavasti en pysty yksityiskohtaisesti tarkemmin vastaamaan tässä nopeasti muuttuvassa tilanteessa, kirjoittaa toimitusjohtaja Matti Suurnäkki.
En näe sitä näkymää, että voisin esitellä sitä valtioneuvostolle
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) eduskunnassa 24.2.2022
Suurnäkki sanoo kuitenkin suoraan, että Pyhäjoen kunnan toive laitostoimittajan vaihtamisesta ei tule toteutumaan.
– Tulevaisuuden osalta meidän tulee olla realistisia, sillä esimerkiksi toimittajan vaihtaminen on sekä teknisistä että taloudellisista, mutta myös sopimussyistä käytännössä mahdotonta, kirjoittaa Suurnäkki.
Suomalaisomistajat ovat investoineet hankkeeseen satoja miljoonia euroja. Niistä suurin eli Outokumpu vahvistaa, että se on käyttänyt Pyhäjoen voimalan valmisteluun tähän mennessä 112 miljoonaa euroa.
Suurnäkki sanoo, että tällä hetkellä pyritään minimoimaan omistajille koituvat lisäkulut.
– Suomalaisen omistajayhteisön osalta tilanne on erittäin ikävä. Pyrimme nyt ensisijaisesti varmistamaan, että mahdolliset lisäkustannukset sekä muut riskit pysyvät hallinnassa.
Tekninen turva-arvio etenee
Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Fennovoiman lupa-aineistojen tarkastusta ja turvallisuusarvion laatimista on jatkettu myös Ukrainan sodan syttymisen ja EU-sanktioiden julkistamisen jälkeen.
– Teemme tarkastusta suunnitelmien mukaan, sanoo projektipäällikkö Janne Nevalainen.
MOT kysyi Fennovoimalta, aikooko se jatkaa STUK:n turvallisuusarvion rahoittamista.
– Jatkamme alustavan turvaselvityksen tekemistä ja materiaalien toimittamista säteilyturvakeskukselle. Seuraava toimituserä on menossa lähipäivinä, kirjoittaa Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola vastauksessaan.
Siitä, miten pitkään prosessia jatketaan, ei ole tietoa.
– Emme voi ottaa asioihin kantaa omistajiemme puolesta, Kotola toteaa.
– Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja siihen liittyviin pakotteisiin liittyen meillä ei ole uutta päivitettävää 28.2. kannanottomme jälkeen.
Virkamiesvalmistelu jatkuu sodasta huolimatta
Suomen valtion osalta Hanhikiven ydinvoimalahankkeen lupaviranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö.
Sen tehtävänä on esittää rakentamisluvan myöntämistä tai epäämistä maan hallitukselle sen jälkeen, kun Säteilyturvakeskus STUK on antanut hankkeelle myönteisen turvallisuusarvion.
Ei ole toistaiseksi mitään, joka tyrmäisi hankkeen
Ylijohtaja Riku Huttunen (TEM)
Juuri nyt ministeriöllä on omassa työssään Hanhikiven osalta hiljainen vaihe – sota ei ole erityisemmin vaikuttanut ministeriön arkeen hankkeessa, joka on muutoinkin edennyt hitaasti.
Vastuuministeri Mika Lintilän eduskunnassa lausuma kanta olla tuomatta Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamislupaa hallituksen käsittelyyn ei siis ole pysäyttänyt ministeriön virkatyötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttusen mukaan STUKin työ voimalan turvallisuusarvioinnissa on kuitenkin nyt niin keskeneräinen, että jo siitä syystä rakentamislupa-asia ei etene ainakaan tänä vuonna hallituksen pöydälle.
Huttunen korostaa, että TEM ei lupaviranomaisen roolissa voi tehdä ydinvoimalaa koskevia poliittisia päätöksiä, vaan lupaviranomaisen tulee noudattaa lakia, mikä on tärkeää suomalaisten osapuolten oikeusturvan kannalta.
Ydinvoimalahanke on yksityinen, mutta se ei voi edetä ilman valtioneuvoston päätöstä rakentamisluvasta. Fennovoiman tavoitteena on ollut saada lupa tänä vuonna ja aloittaa ydinvoimalan rakennustyöt kesällä 2023.
Ministeriö: Pakotteet eivät suoraan tyrmää voimalaa
Ylijohtaja Huttunen toteaa, että EU:n määräämistä Venäjä-pakotteista ei ole ainakaan vielä noussut esiin ehdotonta estettä Hanhikivi-hankkeen jatkamiseen.
– Siellä ei ole toistaiseksi mitään sellaista, joka suoraan tämän hankkeen tyrmäisi, sanoo Huttunen.
Huttusen mukaan pakotteet voivat kuitenkin mutkistaa voimalahanketta.
– Venäläisosapuoli on merkittävässä roolissa esimerkiksi hankkeen rahoituksen osalta, hän toteaa.
Avoimia kysymyksiä liittyy esimerkiksi siihen, miten pakotteet vaikuttavat maksuliikenteen hoitamiseen ja teknologisen tiedon vaihtamiseen Venäjän suuntaan.
Rakentamislupa voidaan hylätä yhteiskunnallisesta syystä
Ydinenergialaista löytyy kriteerit, joiden perusteella Suomen hallitus voi hylätä voimalan rakentamisluvan. Lain viidennen pykälän mukaan ydinvoiman käytön pitää olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista – uuden voimalan rakentamisluvan myöntäminen vaatii tämän ehdon täyttymistä.
– Pykälä yhteiskunnan kokonaisedun huomioimisesta mahdollistaa hyvin laajan harkinnan, arvioi ylijohtaja Huttunen.
Hänen mukaansa rakentamisluvan hylkäys laillisella perusteella ei velvoittaisi valtiota korvaamaan voimalahankkeeseen jo uponneita kuluja. Valmistelutöitä on tehty jo monta vuotta. Ennen varsinaisen voimalan rakentamista rahaa kuluu satoja miljoonia euroja.
Mahdollisesta rakentamisluvan hylkäyspäätöksestä Fennovoima voisi TEM:n mukaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Asiantuntijat kriittisiä jo ennen Venäjän hyökkäystä
Ylen MOT-toimituksen haastattelemat asiantuntijat vaativat Fennovoiman hankkeesta poliittista keskustelua jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Heidän mukaansa sitoutuminen venäläisen valtionyhtiön tuottamaan ydinvoimaan lisäisi entisestään energiariippuvuutta Venäjästä. Hanke voisi olla myös muutenkin riskialtis, sillä Venäjällä olisi ydinvoimalan myötä mahdollisuus vaikuttaa Suomeen kriittisen infrastruktuurin kautta.
– Jos me panostamme venäläiseen ydinvoimaan tällä Fennovoiman nykyisellä rakenteella, niin tuemme suoraan Venäjän ydinasetuotantoa ja sitä kautta myös Vladimir Putinin geopoliittisia päämääriä, Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen totesi kolme päivää ennen Venäjän hyökkäystä julkaistussa jutussa.
Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhdon näkemyksen mukaan kiristyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa hanke sisältäisi riskejä.
– Mikäli Venäjä iskee Ukrainaan, mielestäni hanke pitää pysäyttää, Liuhto totesi tuolloin.
Katso 21.2. valmistunut MOT: Vaietaan venäläisestä ydinvoimalasta
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23 saakka.