EU:n komissio haluaa, että jäsenmaissa palautetaan ihmisen heikentämää tai turmelemaa luontoa yhä enemmän takaisin luonnontilaiseksi.
Komissio valmistelee laajaa lakipakettia, jonka mukaan luonnon ennallistamisesta on tulossa pakollista, myös Suomessa.
Yle sai luettavakseen vielä julkaisemattoman esityksen uudeksi asetukseksi. Asetus koskee kaikkia niin sanotussa luontodirektiivissä mainittuja luontotyyppejä, kuten metsiä, soita, tuntureita sekä meri- ja järvialueita.
Tällaisia alueita on Suomessa yli 12 miljoonaa hehtaaria eli kolmasosa koko maasta.
Ennallistaminen koskee tästä kokonaisuudesta niitä alueita, joiden luontoa on ihmistoiminnalla jotenkin heikennetty.
Heikennettyjä alueita tiedetään Suomessa olevan vähintään 2–3 miljoonaa hehtaaria, arvioi Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
– Maankäyttö ihmisen tarpeisiin on luonnon monimuotoisuudelle suurin uhka maailmanlaajuisesti. Suomessa metsätalous ja soiden ojittaminen lukeutuvat suurimpien luontoa heikentävien käyttömuotojen piiriin, Kotiaho sanoo.
Lisäksi noin neljä miljoonaa hehtaaria näistä 12:sta on pinta-alaa, josta ei tiedetä, onko se luonnon osalta heikennettyä vai ei. Tuntematonta pinta-alaa pitää asetuksen mukaan kohdella niin kuin se olisi heikennettyä pinta-alaa.
Vuoteen 2030 mennessä on komission asetuksen mukaan ennallistettava 30 prosenttia sellaisista alueista, joiden tilaa on heikennetty niin, että ne eivät enää ole hyvässä kunnossa.
Kotiaho pitää velvoitteita mittavina, koska se tarkoittaa yli miljoonaa hehtaaria.
– Puhutaan sen mittaluokan operaatioista, että se tulee olemaan todellinen haaste.
Vuoteen 2040 mennessä on ennallistettava 60 prosenttia heikennetyistä alueista ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.
– Kokonaisuus tarkoittaa vuoteen 2050 mennessä ehkä jopa neljän miljoonan hehtaarin ennallistamisvelvoitetta. Niin paljon olemme luontoa heikentäneet, Kotiaho sanoo.
Mittakaavaa antaa se, että tähän mennessä Suomessa on ennallistettu luontoa joitain kymmeniä tuhansia hehtaareja useamman kymmenen vuoden aikana yhteensä.
Ennallistamisesta ollaan tekemässä pakollista, koska vapaaehtoisesti sitä ei ole tehty riittävästi. EU:n aiemmassa biodiversiteettistrategiassa jäsenmaita pyydettiin ennallistamaan 15 prosenttia heikennetyistä alueistaan. Strategian toteutumisen arvioinnin mukaan vapaaehtoinen ennallistaminen ei toteutunut.
– Tällä perusteella komissio on nyt tehnyt asetuksensa. Ennallistamisasetuksen perusteluissa sanotaan suoraan, että koska vapaaehtoiset toimet eivät toimineet, nyt tuodaan velvoittavia toimenpiteitä, jotka pitää jokaisen jäsenvaltion tehdä, Kotiaho sanoo.
Tarkoitus on, että kaikki EU:n luontodirektiivin mukaiset alueet saavuttaisivat hyvän ekologisen tilan.
– Meidän ja koko EU:n luonnon tila tulee paranemaan merkittävästi, kun tämä ennallistaminen toteutetaan.
Maailmanlaajuiset tavoitteet samansuuntaisia
EU ei ole asiallaan yksin. Luonnon palauttamista luonnontilaiseksi tai ainakin sitä kohti ajetaan nyt monella muullakin rintamalla.
Helmikuussa julkaistun IPCC:n raportin mukaan pääasiallinen toimi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tulee kohdistaa luonnon suojeluun ja elvyttämiseen.
Raportin mukaan 30–50 prosenttia maapallon maa-alasta, makeista vesistä ja meristä pitää saattaa jonkinlaisen suojelun tai ennallistamisen piiriin.
Myös kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa yritetään toukokuussa saada aikaan sopimus, jonka mukaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialueista suojeltaisiin jollain tavalla.
Kaupungeissa luonnon pinta-alaa lisättävä
Kaupungeista ja maatalousalueista asetuksessa on omat pykälänsä.
Niiden mukaan kaupunkien viheralueiden kokonaisheikentymättömyys pitää saavuttaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2021 tasoon verrattuna.
– Jos viime vuoden jälkeen on heikennetty kaupunkien viheralueita, ne pitää vuoteen 2030 mennessä palauttaa siihen tasoon, mitä ne olivat viime vuonna, Kotiaho suomentaa asetustekstiä.
Lisäksi kaupunkien viheralueita pitää lisätä kolme prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja viisi prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Maatalouden osalta asetuksessa vaaditaan turvemaiden viljelykäytöstä poistamista osittain ja asteittain.
Käytössä olevista turvemaista 30 prosenttia pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä, 50 prosenttia 2040 mennessä ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vajaan 30 vuoden päästä siis 30 prosenttia turvemaista voisi olla viljelykäytössä.
Puolelle tästä alasta pitää palauttaa vesi. Tällainen vettäminen on suomalaistenkin tutkimusten mukaan helppo ja nopea tapa hillitä päästöjä, joita turvemailta pääsee ilmakehään.
Esimerkiksi kosteikkoviljelyssä pelloksi ojitetulle suolle päästetään vesi hallitusti takaisin, jolloin kuivasta turpeesta tulevat maaperän hiilidioksidipäästöt loppuvat.
Suomessa viljelyalasta 10–12 prosenttia on turvepeltoja, mutta niiltä tulee noin puolet maatalouden päästöistä.
Metsien osalta komission asetus vaatii jatkuvia parannuksia metsäalueille.
Lahopuun eli kuolleen puun määrän pitää kasvaa jatkuvasti. Metsien ikärakenteen takaamiseksi pitää siirtyä jatkuvapeitteiseen metsienkäsittelyyn avohakkuiden sijaan. Metsien kytkeytyneisyyttä toisiinsa pitää parantaa, jotta lajien elinolot paranevat. Metsän lintulajien runsautta on lisättävä.
– Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi kuuluisaa hömötiaista. Sen kannat pitää saada ensin vakiintumaan ja sitten paranemaan, Kotiaho sanoo.
Kaikkiaan asetus koskee 139 direktiivilajia. Ne eivät ole välttämättä uhanalaisia lajeja, mutta jollain tavalla erityisen huolenpidon kohteena. Näiden lajien elinympäristöjen tilaa ei saisi heikentää.
– Luontodirektiivissä on mainittu esimerkiksi metsäjänis, joka luetaan meillä elinvoimaiseksi lajiksi eikä se ole uhanalainen. Euroopan mittakaavassa kuitenkin katsotaan, että se on laji, josta pitää pitää huolta.
Luonnon tilaa ja elinympäristöjen kuntoa pitäisi myös systemaattisesti seurata. Komissio laatii pölyttäjien seurantaan myös yhteisen ohjeen, jota jäsenmaiden tulee noudattaa.
EU:n komission esitys luonnon ennallistamislainsäädännöstä on tarkoitus julkistaa 23. maaliskuuta. Asetus ei edellytä uusia kansallisia lakeja, vaan se on suoraan jäsenmaita velvoittava.
Lue myös:
Yli puolet Suomen metsien elinympäristöistä heikentynyt – ennallistaminen maksaa miljardeja