Lappeenrannan kaupunki on päättänyt muistaa viime vuonna edesmenneitä muusikko Pave Maijasta ja kirjailija Laila Hirvisaarta.
Mikä on paras tapa muistaa menestyneitä ja rakastettuja taiteilijoita? Entä mikä merkitys taiteilijoilla on Lappeenrannalle, jos he ovat asuneet ison osan elämästään muualla?
Lappeenrannan kaupungin kulttuurijohtaja Anu Talka ja Kaakon taiteen vastaava tuottaja Riikka Hjelt keskustelivat aiheesta suorassa lähetyksessä Yle Areenassa torstaina aamupäivällä.
Voit katsoa toimittaja Sirkka Haverisen luotsaaman keskustelun tallenteena jutun lopusta.
Paikallisidentiteetti
Anu Talka ja Riikka Hjelt kertovat Sirkka Haverisen haastattelussa, että tunnetuilla lappeenrantalaislähtöisillä ihmisillä on merkitystä paikallisille, vaikkeivät tunnetut ihmiset olisikaan asuneet Lappeenrannassa koko ikäänsä.
– Paikallisidentiteetti vahvistuu, kun on samoista lähtökohdista ja ympyröistä olevia ihmisiä. Voi miettiä, että miekin tunnen sen, Riikka Hjelt kuvailee.
Talkan mukaan identiteettinäkökulma liittyy myös tunnettujen ihmisten muistamiseen.
Hänen mukaansa on tärkeää, että kaupunki huomioi ihmiset eri aloilta.
– Muistetaan sekä kulttuurin, liikunnan että tieteen tekijöitä. Suomessa on perinteisesti muistettu urheilusankareita ja poliitikkoja, mutta haluamme nostaa mukaan myös tieteen, koska meillä yliopisto tekee maailmanluokan tutkimusta, Talka sanoo.
Riikka Hjeltin mukaan kulttuurialan ihmisten muistaminen tuo myös näkyväksi kulttuurihistoriaa.
– Ja kyllähän se kertoo meidän arvomaailmastamme jotakin, että haluamme muistaa humanististen arvojen esilletuojia, Hjelt sanoo.
Millainen muistaminen toimii 2020-luvulla?
Pave Maijasen kunniaksi suunnitellaan muun muassa taidekilpailua. Muistoteos yhdistyy mielikuvissa kenties näköispatsaaseen, mutta teos voi olla Riikka Hjeltin mukaan muutakin.
– Olen ilahtunut, että järjestetään avoin taidekilpailu, jossa ei ole hirveästi määritelty, millainen teoksen pitää olla. Toivoisin kovasti, että tulee esimerkiksi ääniteoksia, miksei valoteoksiakin, totta kai ottaen huomioon esimerkiksi lähiasutus, Hjelt sanoo.
Anu Talka toteaa, että myös patsaita voi olla monenlaisia.
Kunnia-aukio on puolestaan tarkoitus rakentaa niin, että siihen tutustuessa voi myös hakea henkilöistä lisätietoja. Anu Talkan mukaan kaupunkilaisilta aiotaan kysyä pian ehdotuksia siihen, ketkä muut ansaitsisivat laatan.
Entä elävien merkkihenkilöiden muistaminen?
– Eläviä olisi tärkeä muistaa niin, että annetaan heille mahdollisuuksia osaamisensa esille tuomiseen. Järjestetään konsetteja, kutsutaan vierailijoita, järjestetään näyttelyitä ja luetaan kirjoja. Muistaminen voi olla kulttuurista, liikunnasta, tieteestä nauttimista, Talka sanoo.
Kuuluisat paikalliset esille myös kirjastoon
Kirjailija Laila Hirvisaarella on ollut jo vuodesta 2002 lähtien nimikkoteos Lappeenrannan pääkirjastossa.
Talkan mukaan kirjailija on saamassa paitsi oman laatan kunnia-aukiolle, myös nimikkotilan Lappeenrannan pääkirjastoon kirjaston remontin jälkeen.
– Kun pääkirjasto aukeaa remontin jälkeen 2024, tiloja nimetään lappeenrantalaisten kirjallisuuteen liiittyvien henkilöiden mukaan. Alustavasti olemme miettineet, että kahvilan nimi olisi Kahvila Laila, koska Laila oli tavattoman vieraanvarainen ihminen, joka halusi kestitä lähimpiään ja muitakin, Talka kertoo.
Juttua on päivitetty 10.3. klo 14.53 ja 15.08 lisäämällä videoklippi ja valokuvia sekä päivittämällä ingressiä ja tekstin rakennetta.
Mitä ajatuksia taiteilijoiden muistaminen herättää? Keskustelu on auki 11.3. klo 23.00 asti.
Lue lisää:
Kirjailija Laila Hirvisaaren omaiset saavat tänään eteläkarjalaisten muistoilla täytetyn kirjan