Para-alppihiihtäjä Santeri Kiiverin kotona Lappeenrannassa on tällä viikolla ollut aihetta riemuun.
21-vuotias Kiiveri laski maanantaina Pekingin paralympialaisissa superalppiyhdistetyssä hopealle, ja torstaina suurpujottelussa tärähti kultamitali.
Lue lisää: Santeri Kiiveri teki suomalaishistoriaa – nappasi suurpujottelussa paralympiakultaa!
Puhelimitse tavoitettu Kiiverin äiti Marita Stam kertoo katsoneensa Kiiverin torstain laskua jännittyneenä.
– Kyllähän se tuntui mahtavalta, kun voitto tuli. Mitalia lähdettiin kisoista hakemaan, mutta nyt niitä on tullut jo kaksi. Tuntuu aika uskomattoman hienolta, Stam sanoo.
Hopeaa Stam kertoo kilistelleensä Kiiverin veljen kanssa. Kultajuhlan aika ei ole ihan vielä.
– Juhlimme, kun Santeri tulee kotiin.
Takana vakavia terveysongelmia
Paralympiamenestys tuntuu Stamista erityisen hienolta myös Kiiverin muutama vuosi sitten kohtaamien vakavien terveyshuolien takia.
– Senkin takia tämä tuntuu mahtavalta, kun on ollut vastoinkäymisiä. Pitkä työ palkittiin nyt, Stam sanoo.
Alla olevalla videolla Santeri Kiiveri kertoo terveysongelmien selättämisestä: "Meinasin kuolla rinteessä".
Sinnikäs ja kilpailutahtoinen
Kiiveri päätyi lapsena alppihiihdon pariin isänsä Olli Kiiverin nuoruuden lasketteluharrastuksen kautta.
– Hän vei pojat paikallisen hiihtoseuran kurssille. Sitä kautta he innostuivat ja menivät ratalaskukouluun. Siitä he lähtivät laskemaan alueellisissa kilpailuissa, Marita Stam kertoo.
Stam pohtii hetken vastausta kysymykseen, mikä on saanut Santeri Kiiverin pysymään ja menestymään lajin parissa.
– Hän on ollut pikkupojasta alkaen sinnikäs ja kilpailutahtoinen.
Lapsena Kiiveri kilpaili vammattomien kanssa.
– Hän ei antanut piiruakaan periksi. Hän ei antanut vammansa häiritä. Varmaan se alkoi ruokkia menestymishalua, Stam pohtii.