Ensin oksensi Teija Kauton ja hänen miehensä kohta kolmevuotias esikoinen.
Vanhemmat kuulivat lasta haettaessa päiväkodissa Ylöjärvellä, että monet lapset ovat olleet poissa hoidosta rajun vatsataudin takia.
– Menin ihan solmuun, miksi tätä ei sanottu aamulla. Emme olisi tuoneet lasta hoitoon, Teija Kautto sanoo.
Illalla esikoinen alkoi oksentaa rajusti ja huusi hädissään äitiä. Teija Kautto nukkui lattialla ja hoiti lasta. Appivanhemmat ja mies huolehtivat yön perheen kaksosista.
Vajaan kahden kuukauden ikäisillä kaksosilla piti olla ristiäiset viikonloppuna. Pienet vauvat olivat kokeneet jo yhden sairaalajakson koronaviruksen takia.
Oksennustauti tästä vielä puuttui.
"Soita heti hätäkeskukseen"
Kaksi päivää esikoisen sairastumisesta Teija Kautto huomasi, että kaksoset ovat todella väsyneitä. Hän yritti herättää tyttöä vaipanvaihdolla, mutta tämä vain nukkui, eikä suostunut syömään.
Viideltä iltapäivällä kaksosten äiti säikähti tosissaan. Vauva alkoi tuntua jo viileältä. Teija Kautto soitti Tampereen yliopistollisen sairaalan yleiseen päivystysnumeroon.
– Sanoin, että vauva ei herää eikä reagoi. Olisin halunnut lähteä suoraan TAYSiin, mutta minut ohjattiin soittamaan auki olevaan terveyskeskukseen.
Puhelimessa oli jono, ja vauva näytti jo harmaalta. Teija Kautto päätti, että hän soittaa hätäkeskukseen, jos puhelimeen ei vastata kahden minuutin päästä.
– Terveyskeskuksesta vastattiin ja sanottiin, että älä puhu enempää, soita heti hätäkeskukseen. Tiukasta ohjeesta tajusin, että nyt on tosi kyseessä.
Vauvan olo huononi silmissä.
– Pelkäsin, että ambulanssi ei ehdi. Että vauva kuolee käsiini.
Koronavuosien jälkeen norovuosi
Norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia. Myös lasten vatsataudeista merkittävä osa johtuu noroviruksista. Nyt niitä on taas liikkeellä.
Norovirukset ovat erittäin herkästi tarttuvia.Taudin itämisaika on 12–48 tuntia, mutta norovirus voi säilyä pinnoilla jopa 12 vuorokautta.
Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu ja usein ripuli. Osalla on myös kuumetta. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan norovirusta on nyt liikkeellä, mutta tietoon tulleiden tautitapausten määrä on normaali. Liikkeellä olevat kannat ovat jo aiemmin tavattuja Suomessa.
Erikoistutkija Haider Al-Hello sanoo, että edellinen norovuosi oli 2019 juuri ennen pandemiaa. Noro esiintyy parin vuoden sykleissä.
– Tämä vuosi on myös norovuosi.
Ihmiset liikkuvat nyt enemmän, jolloin myös norovirus siirtyy helpommin ihmisestä toiseen. Hyvä käsihygienia ennaltaehkäisee virusten siirtymistä.
Koska koronaeristyksessä flunssaa ja vatsatautia oli vähemmän, tartuntataudit voivat tulla taas ikävänä muistutuksena.
– Ihmisen immuniteetti katoaa kahdessa vuodessa. Siksi nyt on enemmän norotapauksia, Al-Hello sanoo.
TAYSin infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänen sanoo, että noroviruksen epidemiahuippu on yleensä tammi-maaliskuussa, mutta tapauksia on ympäri vuoden. Tauti tarttuu todella herkästi.
– Pirkanmaalla yksittäisiä osastoepidemioita on ollut ja mennyt, mutta sanoisin, ettei mitenkään poikkeava talvi.
Tyttövauva joutui tehohoitoon
Yleensä norovirus menee ohi kotihoidossa. Joskus oireet voivat olla rajummat ja sairaus edellyttää nestehoitoa sairaalassa.
Teija Kauton kaksoset joutuivat sairaalaan, missä tyttövauva laitettiin heti tippaan.
– Yöllä tytön syke putosi ja hänelle tuli hengityskatkoksia. Häntä lähdettiin viemään teholle.
Teija Kautto oli myös itse sairaalassa ja oksensi kaiken syömänsä.
– Koska olimme miehen kanssa kipeitä, kumpikaan ei voinut mennä teholle vauvan mukaan. On täysin ymmärrettävää, etten voi kipeänä sinne mennä. Oli kuitenkin todella raastavaa, ettei kukaan muu kuin vanhempi saanut mennä sinne. Ajattelin, ettei vauvalla ole yhtään tuttua ääntä tai kosketusta.
Lähellä oli, ettei Teija Kautto joutunut osastolta eristyksestä kotiin. Hänen osaltaan tauti kuitenkin loppui, ja hän pystyi olemaan poikavauvan luona.
Tyttö ei tarvinnut hengitysapua ja pääsi teholta sunnuntaina pois. Molemmat vauvat ovat vielä sairaalassa ripulin takia ja odottavat tietoa kotiin pääsystä. Tyttövauva näyttää äidistä vielä vaisulta.
Teija Kautto on hoitanut kaksosia koko ajan sairaalassa. Hän kertoo avoimesti, miten kärsi esikoisen jälkeen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kaksoset sairaalaan vieneet korona ja noro ovat tuoneet paljon ylimääräistä huolta.
– Pelon ja väsymyksen takia olen ylikierroksilla ja öisin kestää tosi kauan nukahtaa kun on noussut syöttämään vauvat. Mies on onneksi rauhallinen ja luo turvallisuutta. Olen kiitollinen, että meidän sairaalaa ei kukaan pommita ja saamme olla turvassa, hän herkistyy.
Pyyntö muille vanhemmille
Teija Kautto kertoo antaneensa palautetta päivystyksestä saamastaan ohjeesta ja hänen kanssaan on käyty keskustelemassa asiasta. Tätä hän pitää hyvänä.
Hänelle selvisi myös, ettei päiväkodissa aina tiedetä heti aamuisin, mistä syystä lapset ovat poissa, eikä henkilökunta voi udella tätä.
Teija Kautto haluaa kertomallaan kannustaa ihmisiä kertomaan heti vaikka päiväkotisovelluksella, mistä syystä lapsi on kipeä. Tämä voi ehkäistä muita vanhempia tuomasta lapsia hoitoon ja viruksia leviämästä.
Kautto kiittää omaa äitiään, joka on pitänyt puhelimen yöllä päällä, että tytär on voinut soittaa.
– Haluan itsekin joskus olla äiti, joka vastaa aikuisten lapsiensa puheluihin yöllä, jos nämä pelkäävät lastensa puolesta.
Tukea Kautto on saanut myös pariskunnan vihkipapilta, jonka piti kastaa kaksoset viime viikonloppuna. Kautto pitää suosittua Instagram-tiliä ja tukea on tullut myös sieltä.
Kuka tahansa voi joutua inhimillisesti ylivoimaisiin tilanteisiin.
– On ihmeellistä, miten paljon tuntemattomien ihmisten vilpitön välittäminen silloin lämmittää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23 asti.