On sinänsä hieman uskomatonta, että vuonna 1963 tapahtunut John F. Kennedyn murha mietityttää suomalaisia edelleen. Ampujana oli Lee Harvey Oswald, joka salaliittoteorian mukaan ei toiminut salamurhassa yksin. Ampuja sai itse surmansa aika pian tapahtuman jälkeen ja se lisää tarinan salaperäisyyttä.
Medialla ja elokuvilla on varmasti oma osansa Kennedyn murhan muistamisessa, sillä aika ajoin tapaus nousee uudelleen esiin.
– Luulen kyllä, että tämä asia liittyy populaarikulttuuriin ja miten asia on elokuvissa esitetty, arvelee FINSCI-tutkimusta tekevä Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Johanna Kaakinen.
Joka tapauksessa aika moni suomalainen (38,4%) uskoo ainakin vähän siihen, että Lee Harvey Oswald ei toiminut yksin. Tulos on saatu Turun yliopiston johtaman FINSCI-hankkeen kyselytutkimukseen vastanneista suomalaisista.
Edelleen maailmalla riehuva koronapandemia on synnyttänyt omia salaliittoteorioitaan. Suosituimman koronasalaliittoteorian mukaan virus kehitettiin laboratoriossa, ja vapautettiin tahallaan aiheuttamaan kaaosta maailmaan. Noin 24 prosenttia vastanneista uskoo ensimmäiseen väitteeseen ja liki 20 prosenttia jälkimmäiseen.
Uskomuksilla huomattiin olevan yhteys halukkuuteen ottaa koronarokotus.
– Rokotuksesta kieltäytyvät ja sen suhteen empivät olivat taipuvaisempia uskomaan erilaisiin koronavirukseen liittyviin salaliittoteorioihin kuin rokotuksen ottaneet, FINSCI-konsortion johtaja, apulaisprofessori Johanna Kaakinen toteaa.
Teoria saa historiallista vastakaikua aiemmista tuhoisista kulkutaudeista kuten rutosta. Siihen syyllisinä pidettiin vuosisatoja sitten esimerkiksi juutalaisia.
Muiden koronaan liittyvien salaliittoteorioiden mukaan esimerkiksi koronakuolemien tilastoja on manipuloitu, mitään pandemiaa ei edes ole, rokotteiden haittailmoituksia on pimitetty, koronarokote aiheuttaa enemmän kuolemia kuin estää, koronarokotetut ovat vaaraksi rokotetuille, koska he karistavat ympärilleen viruksen piikkiproteiineja ja niin edelleen.
Sen sijaan Suomessa hyvin vähän uskotaan siihen, että koronarokotusten mukana ihmisiin istutetaan mikrosiruja. Hyvin erikoiset salaliittoteoriat ei muutenkaan saaneet tässä kyselytutkimuksessa suurta kannatusta. Kysely lähetettiin 5 000 suomalaiselle, joista noin 1 100 vastasi.
Median toiminta epäilyttää ja lisää uskomuksia
Selvityksen mukaan supisuomalaisista salaliittoteorioista suosituin on usko median punavihreään toimittajablokkiin, joka syöttää kansalaisille omaa agendaansa ja estää muunlaisten näkemysten julkitulon. Tähän uskoi noin joka viides vastaaja (19,3 prosenttia).
Johanna Kaakisen mukaan maailmalla tutkitaan nyt paljon erityisesti sosiaalisen median vaikutusta eri salaliittoteorioiden leviämiseen. Ihmiset jakavat varsin hanakasti erilaisia tietoja somessa tarkistamatta tietojen totuudenmukaisuutta. Puhutaan infodemiasta, jossa harhaanjohtava tieto ja salaliittoteoriat leviävät viruksen lailla.
Kriittistä monilukutaitoa olisikin opetettava niin varhain kuin mahdollista. Myös medioiden on kannettava oma vastuunsa, Johanna Kaakinen sanoo. Sosiaalisen median julkaisuihin lisätyt varoitukset mahdollisesti väärästä tiedosta ja harhaanjohtavan tiedon kitkeminen alustoilta ovat vähintä, mitä toimijat voivat tehdä.
Kennedyn murhaan liittyvän salaliiton rinnalla muut yleisesti uskotut salaliittoteoriat koskivat esimerkiksi vapaamuurareiden toimintaa liike-elämässä, tietokoneyritysten ohjelmistoihin tarkoituksella tekemiä virheitä myynnin edistämiseksi ja iPhonen käyttäjien keskustelujen luvatonta tallentamista.
Koulutustaso vaikuttaa uskomuksiin
Erilaisten uskomusten lisäksi kyselyssä selvitettiin muun muassa vastaajien koulutustaustaa, luottamusta instituutioihin ja mediaan, poliittisia näkemyksiä, asenteita tiedettä ja tutkijoita kohtaan sekä tiedonkäsittelytyyliä ja alttiutta päättelyvirheisiin.
Kaakisen mukaan tulosten alustavan tarkastelun perusteella ne ovat yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa.
– Tiedonkäsittelyyn liittyvillä tekijöillä, koulutustaustalla ja luottamuksella yhteiskunnallisiin toimijoihin on jo aiemmin huomattu olevan yhteys salaliittoteoria-ajatteluun. Kaikilla ihmisillä on taipumus ajatusvinoumiin, mutta kaikki ihmiset eivät hurahda hurjimpiin salaliittoteorioihin. Vaaditaan lisäksi jokin muu altistava tekijä, Kaakinen toteaa.
Korkeammin koulutetut uskovat vähemmän noihin teorioihin.
Salaliittoteoriat palvelevat useampaa psykologista tarvetta. Ensinnäkin ne vastaavat tiedolliseen tarpeeseen selittää maailmaa ja maailman tapahtumia. Salaliittoteoriat tyydyttävät uteliaisuutta ja vähentävät epätietoisuutta tilanteissa, joissa tietoa ei ole, se on ristiriitaista, tai jos tapahtumat vaikuttavat satunnaisilta.
Toinen tarkoitus on Johanna Kaakisen mukaan se, että salaliittoteorioiden toivotaan tuottavan turvallisuuden ja hallinnan tunteen. Kun asiat tuntuvat olevan oman vaikutusvallan ulottumattomissa, salaliittoteoriat tarjoavat turvaa.
Kolmanneksi salaliittoteoriat palvelevat sosiaalisia tarpeita. Niiden avulla voidaan pönkittää omaa itsetuntoa yhteisön jäsenenä ja luoda me-henkeä. Jos jossakin ryhmässä luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin on rapautunut vaikkapa todellisen syrjinnän tai julkisen mollaamisen seurauksena, salaliittoteorioille on hyvin hedelmällinen maaperä.
– Siihen, miksi ihmiset ylipäänsä uskovat salaliittoteorioihin, liittyy vahvasti epäluottamus vaikka mediaa ja yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan. Silloin helpommin tulee ajatuksia, että tässä siellä on joku juoni tai vehkeily meneillään, Kaakinen sanoo.
Apulaisprofessori Johanna Kaakinen avaa tutkimuksen tuloksia blogissaan, joka on julkaistu FINSCI-tutkimuksen verkkosivuilla.
Salaliittoteoriat ovat myös valtioiden työkaluja
Suomalaisten tiedepääomaa tutkivan FINSCI-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten salaliittoteoriauskomuksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietokirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kiviojan kanssa, ja tuloksia esitellään laajemmin Kiviojan tuoreessa tietoteoksessa Salaliittoteorioiden ihmemaassa.
Lewis Carrollin klassikkokirjassa Liisa päätyy ihmemaahan seuraamalla valkoista kania kaninkoloon. Kaninkolosta on myöhemmin tullut salaliittoteorioihin uppoutumisen vertauskuva, jota salaliittoteoreetikot itse käyttävät.
Kiviojan kirjaan on haastateltu myös suomalaisia eri kaninkolossa käyneillä ihmisiä. Esimerkiksi näyttelijänä ja mediapersoonana tunnetuksi tulleen Tuomas Kytömäen ja julkisuudesta nyttemmin kadonneen Jussi Ahteen haastattelut ovat kirjassa mukana.
Molemmat uskovat vahvasti vaihtoehtoiseen totuuteen ja etenkin Ahde kertoo elävänsä virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lainaus Pasi Kiviojan kirjasta, jossa hän kertoo tapaamisestaan Tuomas Kytömäen kanssa:
Kenties korkealentoisin Kytömäen salaliittoteorioista liittyy liskoihin ja ”illuihin”. Lyhyesti kuvailtuna tarina menee niin, että Kytömäen mukaan maailmaa johtaa Illuminatin eli siniveristen muodostaman salaseuran luoma varjohallitus.
Kytömäki madaltaa hieman ääntään ja sanoo: ”Minun ymmärrykseni mukaan tämä ryhmä on alun perin tullut tänne muualta.”
Kyseessä on yksi maailmalle levinnyt salaliittoteoria ulkoavaruudesta tulleista liskoihmisistä, jotka hallitsevat meitä. Tarinaa on levitetty scifi-kirjallisuudessa ja elokuvissa.
Kytömäki uskoo myös QAnon-liikkeen teemoihin, joiden mukaan esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa tulos väärennettiin Donald Trumpin tappioksi.
Kuka levittää salaliittoteorioita?
Kiviojan mukaan keskeisiksi salaliittoteorioiden levittäjiksi päätyy Suomessakin ja ulkomailla usein sellaisia henkilöitä, jotka ovat taitavia viestimään ja ilmaisemaan itseään, eivätkä arastele julkisia puhetilanteita tai kameralle esiintymistä.
He saavat sosiaalisessa mediassa nopeasti paljon seuraajia ja pystyvät halutessaan hyödyntämään tätä joukkoa myös kaupallisiin tarkoituksiin.
Salaliittoteoriat eivät länsimaissa saa niin paljon sijaa kuin esimerkiksi Venäjällä, missä niitä vahvistetaan usein valtion tukemina.
Venäjällä on pitkään levitetty tarinaa siitä, miten länsimaat piirittävät maata ja uhkaavat venäläisyyttä sekä ovat viemässä luonnonvarat. Lopputulos on nyt nähtävissä Ukrainan sodassa.
Juutalaisten maailmanherruuden tavoittelemisesta tehdyt Siionin viisaiden pöytäkirjat on todettu väärennöksiksi, mutta niiden perusteella natsi-Saksan juutalaisvainot saatiin aikaan. Edelleen näistä teksteistä löytyy kaikuja esimerkiksi QAnon-ajattelussa.
Salaliittoteorioita levittävät ihmiset tai ryhmät eivät aina itsekään usko niihin, vaan taustalla on jokin poliittinen tai kaupallinen pyrkimys.
Teorioihin uskovien ihmisten taustalta löytyy Kiviojan mukaan usein joku traumaattinen kokemus.
– Aika monessa haastattelussa tuli esiin syvä trauma tai kriisi taustalla. Se altistaa henkilön mielentilan ja ajatusmaailman sellaiseksi, että nyt haetaan ratkaisuja ja selityksiä maailman tapahtumille. Jos silloin salaliittoteoriat tulevat jostain vastaan, niin ihminen on alttiina sen tyyppisille tarinoille.
Traumaattisia kokemuksia olivat muun muassa vaikeat lapsuuden kokemukset, masennus, ahdistus, erilaiset erot, läheisen kuolema tai konkurssi.
Tutkimustuloksia ei näiden tekijöiden vaikutuksista ole, mutta erityisesti kriisiaikoina rankkoja hetkiä kokeneet ihmiset tukeutuvat salaliittoteorioihin. Pasi Kivioja muistuttaa, että osansa on myös medialla.
– Hakumääriä mittaavan Google Trendsin eri salaliittoteorioiden korkeimmat tilastopiikit liittyvät usein siihen, että mediassa on ollut hyvin paljon jostain salaliittoteoriasta juttuja. Se moninkertaistaa kiinnostuksen.
Lue lisää: