Metsäyhtiöt hakevat nyt korvaavaa puuta tyrehtyneen Venäjän-tuonnin tilalle. UPM, Stora Enso ja Metsä Group aikovat hankkia lisää puuta varsinkin kotimaasta sekä Ruotsista ja Baltiasta. Se tarkoittaa, että Suomessa hakkuut lisääntyvät ja puun hinnat nousevat.
Venäjän-tuonnin korvaaminen kotimaisella puulla nostaa kuitenkin hakkuumäärän kestävyyden ylärajalle, jos puun käyttö metsäteollisuudessa pysyy nykyisellä tasolla.
Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo, että raja voidaan tilapäisesti ylittää.
– Jos parina vuonna nyt hakattaisiin yli sen, mikä on tämä vuosittainen kestävä hakkuumäärä, niin silloinhan tätä varastoa osittain hakattaisiin. Toki metsien monimuotoisuuden turvaamiseen ja hiilinieluihin nyt kohdistuu niin paljon tavoitteita ja odotuksia, että monta vuotta sitä ei voida tehdä missään tapauksessa.
UPM:n ja Stora Enson tarvitsemasta puusta kummallakin noin kymmenesosa tuli Venäjältä. Metsä Groupin venäläisen puun osuus oli vajaat neljä prosenttia viime vuonna.
Yhteensä Venäjältä on tuotu vajaat kymmmenen miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrä pystytään Pellervon taloustutkimuksen mukaan korvaamaan kotimaisella puulla ainakin lyhyellä aikavälillä.
Suomessa puuta on pitkään hakattu metsän vuotuista kasvua vähemmän, joten metsävarat ovat kasvaneet.
Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 asti ulottuvalla kaudella. Arviossa huomioidaan puuston kasvu ja luonnollinen poistuma.
Viime vuonna hakkuiden kokonaismäärä nousi kovan kysynnän takia 76 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuuennätys on 78 miljoonaa kuutiometriä vuodelta 2018.
Venäjän-tuonnin loppumisen lisäksi puun tarvetta kasvattavat investoinnit. Metsä Groupin suursaha aloittaa toimintansa Raumalla tänä vuonna ja biotuotetehdas käynnistyy Kemissä ensi vuonna.
Puunkäyttöä nostaa myös energiavoimaloiden lisääntyvä hakkeen tarve, kun voimalat siirtyvät hiilestä bioenergian käyttöön.
Hakkuumäärissä on alueellisia eroja. Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuumäärän raja on ylittynyt esimerkiksi Kaakkois-Suomen maakunnissa.
Pitkällä tähtäimellä metsävarastoa ei pidä syödä eli hakkuita ei voida loputtomiin kasvattaa. Puukuutioiden käytön Horne arvelee Suomessa olevan jo niin tehokasta, ettei siinä ole parantamisen varaa.
– Yhtenä mahdollisuutena pitemmällä aikavälillä on tuotannon sopeutuminen. Jos raaka-aine- ja kuljetuskustannukset nousevat, muutaman vuoden sisällä mietitään kunkin tuotantolaitoksen kannattavuutta.
Stora Enso voi tukeutua puunhankinnassa myös Ruotsiin, jossa yhtiöllä on 1,4 miljoonan hehtaarin metsäomaisuus. Muutoin Ruotsi saattaa tarvita puuvarojaan itse, koska Venäjältä ei mene puuta heillekään.
– Ruotsihan lämmittää hyvin paljon pelleteillä ja Venäjältäkin on ymmärtääkseni viety sinne pellettiä. Jos Venäjän pellettien tuonti loppuu, niin he ovat enemmän kotimaisen puun varassa, jolloin kiinnostus kotimaisen kuitupuun käyttöön kasvaa Ruotsissa, Horne sanoo.
Kilpailu kiihtyy Baltiassakin, josta on jonkin verran tuotu puuta Suomeen. Suurempia asiakkaita ovat olleet ainakin Saksa ja Ruotsi.
Stora Enso ostaa harvennusten kuitupuuta
Stora Enso patistaa metsänomistajia harvennushakkuisiin tuontipuun korvaamiseksi.
– Suomessa on mahdollisuus kasvattaa harvennushakkuita ja siten laittaa metsiä kasvukuntoon. Uskon, että tästä se ratkaisu löytyy, eli kasvatushakkuita ja ensiharvennuksia pystytään lisäämään, ja niistä me olemme hyvin kiinnostuneita ostamaan kuitupuuta, Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo.
Kysynnän kasvu nostanee hintoja, niin että metsänomistajien kiinnostus harvennuksiin lisääntyy.
Metsissä on laskettu olevan runsaasti harvennusrästejä. Harvennukset parantaisivat metsien kasvua.
Venäjältä on tuotu Suomeen etupäässä koivukuitupuuta ja haketta. Koivukuidun korvaaminen kotimaisella on vaikeaa, sillä yhtenäisiä koivikoita ei Suomessa juuri kasva. Koivua kasvaa sekapuustona, joten sen korjuu on pienten erien keräämistä eri leimikoista.
Koivukuitua tarvitaan esimerkiksi kartongin valmistukseen.
– Jonkin verran pystymme vaihtelemaan tehtaiden puulajien käyttösuhteita eli vähentämään koivua ja lisäämään havua.
Lisäksi yhtiössä uskotaan, että harvennukset tuovat myös koivukuitua tarjolle.
Yhtenä vaihtoehtona Stora Enso pitää myös eukalyptuspuun tuontia.
Energiayhtiöt kilpailevat osittain samasta raaka-aineesta. Metsäteollisuudessa pelätään, että kattiloihin päätyy puuainesta, joka kelpaisi myös sellun raaka-aineeksi.
Suuri huoli metsäalalla liittyy puun korjuuseen ja kuljetuksiin. Polttoaineiden kova hinta on ajanut kuljetus-ja koneyrittäjät ahtaalle. Lisäksi on pulaa kuljettajista.
– Venäjän tuontipuu tuli pääsiassa junalla suoraan tehtaan pihaan. Nyt nuo määrät pitää myös logistisessa mielessä korvata suomalaisilla rautatiekuljetuksilla tai puuautoilla kotimaasta. Tämä on pullonkaula tässä tilanteessa.
Stora Ensolla Venäjän tuontipuuta ovat käyttäneet Imatran ja Joensuun Enocellin tehtaat.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen sanoo, että metsänomistajille tehdyn kyselyn mukaan puun tarjonnan lisääntyminen on vielä epävarmaa.
– Riippuu siitä, millaisia hintoja teollisuus maksaa.
Karttusen mukaan kuitupuun hinta on ollut niin alhainen, ettei myyjillä ole ollut kannustetta toteuttaa harvennushakkuita. Toisaalta kysyntäkin on painottunut päätehakkuisiin viime vuosina.
Kysynnän kasvuun ei voi luottaa
Sota Ukrainassa ja Venäjän poissaolo sekoittavat puumarkkinoita laajasti. Talouskasvun hiipuminen maailmalla heijastuisi myös puun ja sahatavaran kysyntään Suomessa. Hakkuut eivät välttämättä kasvakaan.
Ruplan heikentyminen tekee venäläisesta sahatavarasta edullisempaa ja kilpailukyky Eurooppaan näiden paranee. Esimerkiksi Venäjän-pakotteiden ulkopuolella pysytellyt Kiina voi halutessaan hyötyä tästä.
Toisaalta Venäjän puu puuttuu muualtakin Euroopasta, joten uusia markkinoitakin olisi tarjolla. Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat olleet merkittäviä havusahatavaran myyjiä Euroopassa.
Klo 8.20 muutettu jutussa ollut Luonnonvarakeskuksen kestävän hakkuumäärän arvio muotoon suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumääräarvio.
Lue myös:
Suomen puuteollisuus ja energia-ala ovat varautuneet etukäteen Venäjän tuoreisiin vientikieltoihin