Venäjän sanoo maksaneensa eilen erääntyneiden lainojensa korot.
Venäjän valtiovarainministeriön mukaan 117 miljoonan dollarin korot on maksettu lontoolaisen pankin kautta velkakirjojen haltijoille. Korot maksettiin lainaehtoja noudattaen dollareina, eikä ruplina, kuten Venäjä aiemmin uhkasi.
Mutta aivan kirkas tilanne ei ole vieläkään. Ministeriö sanoi vahvistavansa myöhemmin, onko maksu hyväksytty ja toimitettu edelleen sijoittajille.
Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhosen mukaan maksut on hoidettu. Ne syövät Venäjän keskuspankin ulkomaista valuuttavarantoa, jota Suomen Pankkikin seuraa.
Venäjän valtionlainoja on sijoittajilla ympäri maailmaa. Myös suomalaisella OP:lla on sijoitusalkussaan "mitätön määrä" lainaa, jonka korko erääntyy kesäkuussa.
– Aika näyttää miten tässä käy, summan pitää näkyä tilillä ennen kuin olemme varmoja, sanoo OP:n omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala.
Venäjä on sanonut, että länsimaiden asettamat pakotteet estävät sitä hoitamasta lainan korkojen ja lyhennysten maksuja. Valtiovarainministeri Anton Siluanovin mukaan Venäjää yritetään ajaa "keinotekoiseen maksukyvyttömyyteen".
Venäjän keskuspankin ulkomaisia varoja jäädytettiin talouspakotteilla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kolme viikkoa sitten. Presidentti Vladimir Putin on määrännyt, että ulkomaisten velkojen korkoja saisi maksaa vain ruplilla.
Osassa lainoja tämä on alunperinkin ollut lainaehtojen mukaan mahdollista. Mutta kaikissa lainaehdoissa siitä ei ole sovittu. Luottoluokitusyhtiö Fitch on sanonut, korkojen maksaminen ruplilla tulkitaan maksujen laiminlyömiseksi.
EU:n jäsenet Venäjä on luokitellut "ei-ystävällisiksi maiksi", joille maksut olisi pitänyt hoitaa ruplina. Mutta Venäjän velkakirjoja on myös muiden sijoittajien salkussa.
Esimerkiksi Saudi-Arabian suhteita Venäjä ei halua tuhota. Se voikin olla yksi syy siihen, miksi lainoja hoidetaan sopimuksia kunnioittaen.
Lainakorot eivät kaataisi maailmantaloutta, mutta ne viestivät muutakin
Lainojen hoitamista seurataan myös toisesta näkökulmasta.
Maksujen hoitamatta jättäminen olisi vaikuttanut Venäjällä laajasti. Rahoitusmarkkinoiden luottamuksen romuttaminen tarkoittaisi paitsi valtion, myös venäläisten pankkien ja yritysten rahoitusongelmia.
– Suurin vaikutus olisi Venäjälle itselleen. He sulkisivat itsensä pois länsimarkkinoilta aika pysyvästi. Se olisi kova isku heille, OP:n Virtala sanoo.
– Jos Venäjä olisi jättänyt lainat hoitamatta, se olisi ollut kuin tehohoitopotilaan letkujen irrottamista, hän kuvailee.
Suomen Pankin Korhonen muistuttaa, että Venäjällä on edelleen valuuttatuloja öljyn ja kaasun myynnistä.
Venäjä on poikkeuksellisen vähän velkaantunut maa. Sillä on velkaa vain runsas 20 prosenttia bruttokansantuotteeseen verrattuna. Dollari- ja euromääräisiä valtionlainoja on suhteellisen vähän, noin 50 miljardin dollarin arvosta. Siksi velkojen hoitamisen ongelmatkaan eivät todennäköisesti aiheuttaisi kansainvälistä talousongelmien ketjua.
Suurempi ongelma on sodankäynti ja sen luoma epävarmuus..
Suomen Pankin Korhonen uskoo, että sodasta päättäneet piirit Venäjällä eivät osanneet ottaa huomioon sodasta seuranneita ankaria talousvaikutuksia, jotka tuntuvat raskaasti jo kolmen viikon sodan jälkeen.
– Talousvaikutukset Venäjällä ovat jo hyvin isoja ja lähiviikkoina niitä tulee lisää ja paljon, Korhonen ennustaa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.3. kello 23:een asti.
Lue lisää: