Kiinalla on nyt edessään kolme vaihtoehtoa, sanoo Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen.
Ensimmäinen vaihtoehto on Nojosen mukaan se, että Kiina antaa Venäjän tarvitsemaa aseellista apua. Samalla Kiina ottaa riskin, että siihen kohdistetaan erilaisia taloussanktioita.
– Luulen, että Pekingissä helmitaulu ropisee, kun he laskevat eri vaihtoehtojen riskejä, Nojonen arvioi A-Talkissa torstaina.
Kiinalla on myös mahdollisuus pysyä Ukrainan sodassa neutraalina osapuolena kuten talousjätti yrittää tällä hetkellä jo olla. Tällä vaihtoehdolla on Kiinalle oma hintansa.
– Kansainvälinen paine kasvaa, mutta myös Putinin paine kasvaa, kun strateginen kumppani, presidentti Xi Jinping ja Peking eivät annakaan tukea. Putin ajautuisi yhä ahtaammalle.
Kiinan kolmas vaihtoehto on Nojosen mielestä se, että talousjätti tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan. Tällöin presidentti Xi Jinping kerää kansainvälisen yhteisön kiitoksen, mutta katkaisee kumppanuuden Venäjän kanssa ja sysää Venäjän kuiluun.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu muistuttaa, että taloussuhteet nivoo Kiinan tiiviisti länsimaihin. Venäjän talouden painoarvo Kiinan näkökulmasta on niin pieni, että Kiina tuskin uhraa tärkeitä taloussuhteita Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Kiinan talous on hyötynyt erittäin paljon globalisaatiosta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana, muistuttaa Venäjän talouden asiantuntija, kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.
– Kiinan ei kannata lähteä tukemaan aseellisesti sellaista järjestelmää, joka on menossa kiinni ja rautaesirippu on laskeutumassa Venäjän päälle. Kiinan ulkomaankaupasta Venäjä muodostaa vain pari prosenttia, Liuhto sanoo.
Emeritusprofessori, taloustieteilijä Sixten Korkman uskoo, että Kiinan päättäjät tekevät nyt kokoisarviota maan suhteesta sotaa käyvään Venäjään. Oman ongelmansa tilanteeseen tuo Xi Jinpingin ja Putinin lämpimät välit.
– On vaikea nähdä, että Venäjä voisi voittaa tätä sotaa jossain järkevässä mielessä. Sota tulee jatkumaan ja siitä tulee äärimmäisen raskas Venäjälle, jota toisaalta rasittavat voimakkaasti purevat pakotteet.
Yhdysvallat on kansainvälisten medioiden mukaan väittänyt, että Venäjä olisi pyytänyt Kiinalta aseapua. Venäjä sekä Kiina ovat kiistäneet väitteet.
Voit keskustella aiheesta 18.3. kello 23:een saakka.
Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.
Lue lisää: