Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

”Välikädet” tarjoavat jo joka kolmannen avoimen työpaikan – pula tekijöistä ei välttämättä johda houkutteleviin työehtoihin

Vapun jälkeen voimaan tulevasta uudesta työnvälitysmallista toivotaan helpotusta yhä kasvavaan työvoimapulaan. MOT:n selvitys osoittaa, että tarjolla on runsaasti osa-aikatyötä ja henkilöstöpalveluyrityksille ulkoistettuja työpaikkoja.

Tero Salminen tekee lumitöitä pihallaan Iitissä
Myyjän töitä pitkään tehnyt Tero Salminen asuu Iitissä ja hakee töitä lähialueilta. Kuva: Janne Järvinen / Yle
  • Ville Juutilainen

“Älä käännä katsettasi pois, nyt kannattaa nimittäin lukea eteenpäin!”

Työpaikkailmoitus tarjoaa haastavia tehtäviä alan johtavassa suomalaisessa yrityksessä. Vakituisen, osa-aikaisen myyntityön tuntimääristä ei ole tietoa, mutta työaikojen kerrotaan sijoittuvan joustavasti ja luonnollisesti myymälän aukioloaikojen mukaan. Työstä maksetaan 13,18 euron tuntipalkka ja myyntipalkkiot.

“Tuemme sinua kaikissa urasi eri käänteissä”, kertoo vuokratyötä tarjoava henkilöstöpalvelualan yritys.

Työttömille luvataan joka puolelta entistä enemmän tukea ja joustoa. Työtä tarjoaa varsinkin nopeasti kasvava henkilöstöpalvelualan yritysten joukko. Samaan aikaan työttömille on tulossa toukokuun alusta uusia tapaamis- ja työnhakuvelvoitteita.

Hallitus uskoo, että uudistuksella saadaan työvoima ja työpaikat kohtaamaan nykyistä paremmin. Samaan pyrkii osaltaan myös Iitissä asuva Tero Salminen, joka on tehnyt pitkään myyjän töitä.

– Tuntien on oltava sellaiset, että niillä oikeasti elää, sanoo työpaikkailmoituksia MOT:n kanssa tutkinut Salminen.

Hänelle se tarkoittaa kaupan peruspalkalla vähintään 30 tuntia viikossa. Hän on kieltäytynyt esimerkiksi 20-tuntisesta sopimuksesta.

– Olisi pitänyt hommata vielä joku toinen työ lisäksi.

Vuokratyötä runsaasti tarjolla

MOT keräsi työpaikkailmoitukset työvoimahallinnon verkkopalvelusta helmikuun alussa. Aineistossa on yhteensä noin 37 000 ilmoitusta, joissa on tarjolla noin 100 000 työpaikkaa.

Ammateista ylivoimaisesti eniten paikkoja on hoitajille: joka kymmenes työpaikka oli tarjolla lähi- tai sairaanhoitajalle. Muista ammateista kärkeen nousevat myyjät, siivoojat ja ravintola-alan työntekijät.

Työpaikkojen määrä haetuimmissa ammateissa.
Työpaikkojen lukumäärässä kärkipaikalla ovat myyjät, mihin vaikutti aineistoa kerätessä käynnissä olleet kesätyöhaut. Ilman kesätyöilmoituksiakin myyjät ovat kolmen kärjessä hoitajien jälkeen. Rakennusalan paikat eivät näy kärjessä yksittäisinä ammatteina, mutta ne ovat hoitajien ja myyjien ohella kolmas iso ryhmä. Kuva: Ville Juutilainen / Yle

Tilanne näyttäytyy aloittain samankaltaisena kuin virallisessa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa. Ilmoitukset kertovat kuitenkin myös sen, ketkä näitä työpaikkoja tarjoavat. Kärjessä on useita tunnettuja henkilöstöpalvelualan toimijoita.

Eniten paikkoja julkaisseet ilmoittajat.
Ilmoittajien kärjessä on paljon henkilöstöpalvelualan yrityksiä. Muiden ilmoittajien korkea sijoittuminen selittyy pitkälti kesätyöilmoituksilla, joihin on kirjattu suuria paikkamääriä. Kuva: Ville Juutilainen / Yle

Kaikkiaan joka neljättä työpaikkaa tarjoaa henkilöstöpalveluja tarjoava yritys. Tämä käy ilmi täydentämällä ilmoitusaineiston tietoja yritysrekisteristä ja yritysten verkkosivuilta. Kun aineistosta rajataan pois kesätyöt, henkilöstöpalvelualan osuus nousee yli kolmannekseen kaikista paikoista.

Tyypillisimmin kyse on vuokratyöstä teollisuudessa ja rakennusalalla. Ilmiön kasvusta kertoo, että pelkästään viimeisen vuoden aikana perustettuja henkilöstöalan yrityksiä on aineistossa noin viisikymmentä.

– Minulla on onneksi, kun olen tätä pitkään tehnyt, noin kymmenen tuhatta numeroa. Sitä soittelee vanhoille hakijoille ja kyselee, että saako tarjota paikkoja. Kosiskelua tämä on, kuvailee Selekta Pirkanmaan toimitusjohtaja Roope Oksanen.

Vuokratyöstä on tullut arkea esimerkiksi konepajoilla, koska hyvät tekijät ovat harvassa.

– On yleistynyt malli, että henkilö tulee vuokratyöntekijänä puoleksi vuodeksi käytännössä koeajalle. Kun homma toimii ja molemmat osapuolet on tyytyväisiä, niin vakinaistetaan, sanoo Tampereen Konepajat -yhtiön toimitusjohtaja Juhani Lehti.

Hän toteaa, ettei alalle juurikaan löydy tekijöitä perinteisellä työpaikkailmoituksella. Hän ei usko, että tuleva uudistus keskusteluineen korjaisi tilannetta.

Kahdenlaista työvoimapulaa

Missä ovat ne työttömät, joiden työnhakua tehostamalla Suomen työllisyys paranee?

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto kertoo, miten avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrä on vaihdellut. Yksittäisten alojen tilastot näyttävät, miksi työntekijöitä saatetaan etsiä kuumeisesti aina henkilöstöpalvelualan verkostoja myöten.

Esimerkiksi konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijoiden paikkoja oli viime vuonna koronanotkahduksen jälkeen enemmän kuin saman alan työttömiä.

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat: Konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat.
Kokoonpanoteollisuuden tilaston isot heilahdukset ilmoitusten määrässä liittyvät työvoiman tarpeeseen etenkin Varsinais-Suomessa, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Valtakunnallisesti näkyy niukkuutta esimerkiksi hitsaajista ja koneistajista. Kuva: Ville Juutilainen / Yle

Yhteensä lähes puolet MOT:n keräämän ilmoitusaineiston paikoista oli aloilla, joissa työttömiä työnhakijoita oli vähemmän kuin avoimia paikkoja vuonna 2021.

Miltä näyttävät ne alat, joilla asetelma on toisin päin? Esimerkiksi näillä aloilla työttömiä on ollut enemmän kuin paikkoja:

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat: Myyjät.
Työttömien myyjien määrä liikkuu paikkojen määrän yläpuolella. Ilmiö näkyy pitkäaikaisena etenkin Uudenmaan ulkopuolisissa maakunnissa. Kuva: Ville Juutilainen / Yle
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat: Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät.
Tilanne näyttäytyy samankaltaisena ravintola-alalla. Kuva: Ville Juutilainen / Yle

Tämä on hyppäys toisenlaisille työmarkkinoille, missä kyse on työnhakijoiden vähyyden sijaan vaihtelevista tarjouksista ja niihin suostumisesta.

Kun myyjien työpaikkailmoituksista rajaa pois kesätyöt, jää jäljelle valtaosin pitkiä työsopimuksia, mutta niistä vain alle kolmasosa on kokoaikaista työtä. Tunneista ja palkkauksesta kerrotaan kirjavasti ja niukasti verrattuna vaikkapa rentoon maalailuun myyjille sopivista luonteenpiirteistä.

Ravintola-alalla olisi puolestaan hyvin tarjolla pitkäaikaista kokoaikatyötäkin. Alan työvoimapulasta on tehty myös haastattelututkimusta: työttömät ovat kertoneet, että työehdot ovat heikot ja työ itsessään kiireistä, kuormittavaa ja huonosti johdettua. Tämän alan ilmoituksissa puhutaankin kaikkein eniten paineensietokyvystä ja hektisyydestä.

Työnantajien ratkaisuna ”väliportaali”

Yksi ratkaisu tällaiseen työvoimapulaan löytyy, kun katsoo lakiuudistuksen yhteydessä annettuja lausuntoja. Niissä Henkilöstöpalveluyritysten Liitto, Palvelualojen työnantajat Palta ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaativat yhteen ääneen ”väliportaalia”, käytännössä tietokantaa, jossa työnhakijoiden tiedot olisivat suoraan henkilöstöpalvelualan käytettävissä.

Palvelualojen työnantajat vie ajatuksen pisimmälle, aina velvoittavuuteen asti:

"Paltan esittämästä “väliportaalista” henkilöstöpalvelualan yrityksen ammattilainen pystyisi tarjoamaan työtä työnhakijalle, joka on sallinut julkaista omat tietonsa tähän tietokantaan. Työnhakija antaa näin ollen mahdollisuuden tulla löydetyksi ja hyväksyy sen, että hänelle voidaan myös tarjota työtä. Myös näihin suoriin kohdistettuihin työpaikkoihin hakemista tulisi harkita velvollisuudeksi, sillä työtehtävät, joita tätä kautta tarjottaisiin olisi jo valmiiksi ammattilaisten harkitsemia ja työnhakijalle kohdistettuja työtarjouksia."

Nyt tuleva uudistus ainakin luo valmiin asetelman yksityisen puolen tarjoamalle avulle. Monien asiantuntijoiden mukaan julkisen puolen resurssit ovat riittämättömiä palvelujen pyörittämiseen lain edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi Tampereen kaupunki arvioi syksyllä lausunnossaan, että asiakaspalvelun työvoima pitäisi kolminkertaistaa.

Tero Salminen pihallaan Iitissä
Pitkään myyjän töitä tehnyt Tero Salminen etsii pysyvää työtä. Hän ei usko, että työvoimapalvelujen uudistuksella on vaikutusta hänen tilanteeseensa. Kuva: Janne Järvinen / Yle

”Osaan ihan itsekin hakea töitä”

”Haluatko päästä työskentelemään osana huipputiimiä kaupan etulinjaan?”

“Kaikista ei ole erittäin hyviksi kassamyyjiksi. Onko sinusta?”

Myyjien työpaikkailmoitukset ovat täynnä mainoslauseita, mahdollisuuksia ja ponnahduslautoja. MOT:n haastattelema Tero Salminen Iitistä haluaisi vain löytää jotain pysyvämpää työtä.

Hän arvelee palvelujen uudistuksen tarkoittavan hänelle sitä, että hakemisesta pitää raportoida ja keskustella, kun ennen on vain ”luvattu ja vannottu”, että töitä haetaan.

– Osaan ihan itsekin hakea töitä, ei minun tarvitse missään cv:n tekokursseilla käydä. Veikkaan, että osassa keskusteluja puhutaan säästä, kun ei ole kauheasti muuttuneet asiat.

Katso uusin MOT: Maailman paras työnvälitysmalli Yle Areenassa:

Hallitus lupaa vappuna voimaan tulevalla työnhaun mallilla työttömille työtä ja yrityksille helpotusta työntekijäpulaan. MOT selvitti, miten malli toimii ja mihin sen lupaukset perustuvat.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22.3.2022 klo 23 saakka.