Venäjän puuntuonnin loppuminen voi tehdä ison aukon Suomen metsien muodostamaan hiilinieluun.
Kun tuonti Ukrainan sodan ja Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden vuoksi lakkaa, puuta hakataan suomalaismetsistä todennäköisesti aiempaa enemmän.
Hakkuiden lisääminen tarkoittaisi roimaa pienennystä hiilinielussa, joka on Suomen ilmastotavoitteiden täyttymisen kannalta tärkeä. Hiilinielun pitäisi imeä noin kolmannes Suomen päästöistä, jotta hallituksen suunnitelmat pitäisivät.
Venäjältä on tuotu vuosittain lähes kymmenen miljoonaa kuutiota eli noin kymmenesosa kaikesta Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta.
On vielä epävarmaa, voidaanko Venäjän jättämää aukkoa paikata Baltiasta ja Ruotsista tuodulla puulla. Hakkuumäärän kasvuun vaikuttaa myös, millainen talousvaikutus sodalla on metsäteollisuuden toimintaan.
Asiantuntijat ovat kuitenkin jo arvioineet, että hakkuut voivat yltää jopa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Se olisi enemmän, kuin Suomessa on hakattu koskaan aiemmin.
Ympäristöministeriön ilmastoasioista vastaava, neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski arvioi, että ennätyshakkuut voisivat tiputtaa nielun kokoa reippaasti, jopa noin viiteen miljoonaan hiilidioksiditonniin.
– Hiilinielu seuraa hyvin tarkasti hakkuukertymää. Jos hakkuut nousevat, aika suoraviivaisesti nielu pienenee, Kalliokoski sanoo.
Niin pieni nielu olisi ilmastotavoitteiden kannalta kohtalokas, sillä esimerkiksi EU velvoittaa Suomea ylläpitämään noin 21 miljoonan tonnin suuruista hiilinielua vuonna 2021–25.
Tavoite koskee nettonielua, joka lasketaan vähentämällä metsien hiilinielusta maankäytön päästöt. Päästöjä tulee erityisesti turvepelloista sekä metsäkadosta.
Kalliokoski korostaa, että kyseessä on arvio: nielu voi olla joko suurempi tai myös pienempi riippuen siitä, millaisiin metsiin hakkuut lopulta kohdistuvat ja kuinka kauan ne lisääntyvät.
Viime vuosien tilanteesta voi päätellä kuitenkin paljon.
Kun vuonna 2018 hakattiin ennätysmäärä, 78 miljoonaa kuutiota puuta, myös nielu kävi ennätyksellisen alhaalla, noin yhdeksässä miljoonassa hiilidioksiditonnissa.
Vastaavasti nielu suureni lähes kaksinkertaiseksi, kun hakkuut vuonna 2020 vähenivät 63 miljoonaan kuutioon. Uusinta, viime vuoden nielulukua ei ole vielä julkaistu, mutta sen voi arvioida jälleem pienentyneen, sillä hakkumäärä nousi koronavuoden jälkeen reippaasti.
Sodan aiheuttama hakkuuennätys voisi siis tarkoittaa jopa 15 miljoonan tonnin vajetta hallituksen ilmastotavoitteissa.
– Erityisesti EU-velvoitteen saavuttaminen on jo nykyisellä hakkuutasolla haastavaa. Hakkuiden noustessa se tulisi olemaan vielä vaikeampaa, Kalliokoski sanoo.
Myös hallituksen oma hiilineutraaliustavoite olisi vaakalaudalla, sillä se perustuu laskelmiin, joissa metsien ja maankäytön nettonielu imisi 21 miljoonaa tonnia päästöjä.
Hallitus pohtii hiilinielujen vahvistamista
Kalliokosken mukaan sekä Suomen oman tavoitteen että EU:n velvoitteiden täyttämiseen on yhä aikaa, joten vajetta hiilinieluissa ehditään periaatteessa kompensoida muilla toimilla.
Paineet kohdistuvat nyt erityisesti maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditun suunnitelman on määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina.
Siltä on odotettu paljon ennen uutta puumarkkinatilannettakin, sillä hallitus jätti osan liikenteen ja maatalouden päästöistä vähentämättä ja päätti kompensoida ne hiilinielulla.
Suunnitelmaa on laadittu jo pitkään, eikä siinä ole Ylen tietojen mukaan ehditty juuri reagoida sodan muuttamaan tilanteeseen.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa nettonielua lähinnä vähentämällä maankäytöstä syntyviä päästöjä.
Se aiotaan tehdä tukemalla kosteikkoviljelyyn siirtymistä turvepelloilla. Lisäksi hallitus muun muassa torjuu metsäkatoa erityisen maksun avulla ja jatkaa metsitystukea.
Hakkuisiin vaikuttaminen on sen sijaan valtion omia metsiä lukuunottamatta vaikeaa.
– Markkinataloudessa ei ole keinoja rajoittaa hakkuita, enkä näe, että valtion tavoitteiden kannalta olisi tarpeellista edes keskustella siitä, ilmastosuunnitelmaa laatineessa työryhmässä istunut Kalliokoski sanoo.
Ylen tietojen mukaan työryhmälle on esitetty myös keinoa, joka heijastuisi hakkuisiin – talousmetsien kiertoaikojen pidentämistä.
Se tarkoittaisi käytännössä nykyistä vanhemman metsän hakkaamista. Metsät hakataan keskimäärin 60–80-vuotiaana.
Hakkuuikää voisi säännellä metsälaissa, jossa aiemmin olikin ikä- tai läpimittarajat metsän uudistushakkaamiselle. Vuonna 2014 rajat poistettiin.
Kalliokosken mukaan kierron pidentämisen vaikutus hiilinieluihin olisi välitön.
– Jos metsien kiertoaikaa pidennetään, hiilinielu vahvistuu. Hakkuumäärä pienenee, mutta pidemmällä aikavälilllä näin ei välttämättä ole.
Kalliokosken mukaan pidempi kiertaika voisi myös lisätä metsänomistajalle arvokkaan tukkipuun määrää.
Hän ei kuitenkaan halua kommentoida keskeneräisen ilmastosuunnitelman valmistelua tai sitä, ollaanko kiertoajoista kirjaamassa jotain lopulliseen versioon.
Metsien kasvu on jo hidastunut
Myös metsätalouden professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta pitää hakattavan metsän ikää ratkaisevana.
Hänen mukaansa pahin skenaario nielujen kannalta on, jos lisääntynyt puuntarve paikattaisiin avohakkaamalla entistä nuorempia metsiä.
– Silloin metsien kasvu rupeaa huononemaan. Tämä vaikuttaa hyvin pitkällä tähtäimellä hiilinieluihin.
Ilmiöstä on jo nyt viitteitä. Loppuvuodesta julkaistun valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kasvu on kääntynyt laskuun Suomen metsissä ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin.
Varmaa syytä muutokseen ei vielä tiedetä, mutta yksi arvioista on, että metsiä olisi hakattu kovan kasvun vaiheessa.
Pukkalan mukaan Venäjän puuntuonnin lakkaaminen voi synnyttää vaarallisen kierteen.
– Jos ensin hakkaamalla pienennetään kasvua, täytyy ruveta hakkaamaan entistä nuorempia metsiä, jotta saadaan riittävästi puuta, Pukkala sanoo.
Pukkala ehdottaa ratkaisuksi puupulaan esimerkiksi harvennusrästejä. Hän on osakas avohakkuista poikkeavaa jatkuvaa kasvatusta markkinoivassa metsänhoitoyrityksessä.
Hallitus päättää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta vielä keväällä.
Aiheesta voi keskustella perjantaihn 25.3. klo 23 saakka.
Juttua korjattu 24.3. klo 9.07: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että maankäytön ilmastosuunnitelma olisi jo lausuntokierroksella. Sen on kuitenkin määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina.
Lue lisää:
Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle