Finnish Jaguar Drivers' Clubin puheenjohtaja Pekka Telivuon tallista löytyy autojen lisäksi jaloon brittimerkkiin liittyviä esitteitä, keräilyesineitä ja varaosia.
Ja tiili, joka on peräisin klassikkoautomerkin jo puretusta tehtaasta.
Kun Telivuo alkoi aikoinaan etsiä harrasteautoa, harkintalistalla olivat Porsche, Mercedes ja muutama muu. Näistä ei tuntunut löytyvän omiin tarpeisiin sopivaa autoa.
– Esittelin vaimolleni eri vaihtoehtoja. Hänen mielestään yksi oli liian macho ja toinen juppiauto, kunnes näytin hänelle koeajossa olleen vuoden 1962 Jaguar E-Typen. Siihen hän ihastui, naurahtaa Telivuo.
Helsingissä oli silloin myytävänä 2-paikkainen E-Type, jonka koeajo vahvisti Telivuon vaikutelmaa urheilullisesta laatuvaunusta.
– Auto oli teknisesti erittäin hyvässä kunnossa, ajaminen oli vaivatonta ja mukavaa. Tämän kokemuksen perusteella perheeseemme tuli vähän myöhemmin 1966-vuoden tummanvihreä, nelipaikkainen Jaguar E-type. Merkkivalintaa ei ole tarvinnut katua.
Telivuon mielestä Jaguarissa kiteytyy klassinen käsitys laadusta.
– On ollut jännä huomata vanhan ajan insinööripuolen usko klassisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin hyveisiin. Kun joku on suunniteltu siten, että se näyttää sulavalinjaiselta ja toimivalta, niin se myös on sitä.
Auton kylkiäisenä kaveripiiri
Pekka Telivuo huoltaa ja kunnostaa autoa omin voimin. Tämä johti Jaguar-kirjallisuuden hankkimiseen ja muiden samaan automerkkiä harrastavien tapaamiseen. Finnish Jaguar Drivers' Clubin lisäksi kohtalotovereita ja vertaistukea löytyy netistä.
– Netti oli hyvin erinäköinen 1990-luvun alussa kuin tänään. Jag Lovers -niminen palsta toimi alunperin sähköpostipohjalta. Sieltä löytyi paljon hyviä neuvoja ja ystäviä eri puolilta maailmaa. Olen myöhemmin tavannut heitä Jaguar-tapaamisissa maailmalla.
Autolomilla Telivuo on vieraillut Saksan, Sveitsin, Hollannin ja Ruotsin kerhojen tapaamisissa. Lisäksi hän on käynyt kahdesti Ranskassa Le Mans Classicissa.
Eurooppalaiset tutut ja kansainvälinen yhteisö ovat tuoneet oman pikantin lisänsä automatkailuun.
– Kun paikalliset harrastajat järjestävät kaksi- tai kolmipäiväisen tapahtuman, he miettivät valmiiksi kivoimmat reitit ja parhaat ruokapaikat. Silloin pääsee tutustumaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä tulisi mentyä.
Numeroitu tiili puretusta Jaguar-tehtaasta
Muita automerkkiin liittyviä esineitä Pekka Telivuo on kerännyt sattumanvaraisesti. Hän hankki Sveitsistä tiiliskiven, joka on peräisin Englannista Jaguarin vanhasta tehtaasta Browns Lanelta Coventrysta.
– Sveitsiläinen entisöintispesialisti oli kerännyt pakettiautollisen tiiliä puretusta tehtaasta ja teettänyt niihin numeroidut messinkilaatat. Rompetoreilta on tullut hankittu kaikenlaisia osia, esimerkiksi vanha 50-luvun keulakoriste.
Keulakoriste ja muut sen kaltaiset tavarat on hankittu käytettäväksi, koska niitä voi tarvita johonkin omaan projektiin. Nettikaupat ovat pullollaan Jaguar-rihkamaa ja oheistuotteita, mutta Telivuo ostaa vain sen, mitä autoissaan tarvitsee. Hän on ostanut osia USA:n, Ison-Britannian, Australian ja Uuden-Seelannin eBaysta.
Aiheeseen liittyvät kirjat ovat tarpeellisia, vaikka netti on tulvillaan tietoa.
– Sepä siinä juuri onkin, että luullaan kaiken tiedon olevan netissä. Ongelma on, että siellä on myös paljon tietoa, joka ei pidä paikkaansa.
Kolme klassikkoa tallissa
Vanhin Pekka Telivuon Jaguareista on Mark 5 drop head coupé vuodelta 1950. Se on iso, viiden istuttava, 2-ovinen avoauto. Auton moottori on vanhempi kuin itse auto ja Telivuon piti rakentaa se uudestaan.
Hänellä on myös kaksi 1970-luvun Jaguaria. Ensimmäinen on V12 moottorilla oleva avo-E-type ja toinen on 2-ovinen XJ-Coupé vuodelta 1975.
XJ-Coupéen hän ihastui, kun ystävä hankki samantyyppisen Daimlerin Tanskasta. Telivuo auttoi kaveriaan ajamalla auton Tanskasta Suomeen.
– Olin siihen asti pitänyt XJ-Jaguareja vanhojen miesten autoina. Mutta ajaessa tuntui kuin iso auto olisi kutistunut ympärilläni, ja se istui kuin hyvä hansikas.
Jaguar XJ-autoilla oli hieman kyseenalainen maine, sillä niissä saattoi vanhemmiten olla teknisiä ongelmia.
– Mieleen tuli TM:n entisen päätoimittajan Mauri Salon lausahdus, kun hän koeajoi kymmenen vuotta vanhan XJ-6:n. Hän totesi, että onni on kaunis kesäpäivä, mutkitteleva tie ja toimiva Jaguar XJ6.
Pekka Telivuolla ei ole mitään uudempia autoja vastaan, mutta vanhat kiinnostavat enemmän.
– Olen käynyt katsomassa jopa muutamaa 1930-luvun autoa. Minulla on jo nelisylinterinen moottori vuodelta 1938. Siitä piti alunperin tulla lasipöydän jalka, mutta saapa nähdä.