Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Etelämantereella mitattu ennätyslämmintä – jäätutkija: "Tämä on pelottava asia"

Kun eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyessä Etelämantereen sään pitäisi viiletä, siellä on ollut jopa 40 astetta tavallista lämpimämpää.

Jukka Tuhkurin kuvaa jään kairaukseta Weddelinmerellä. Pingiivinit tulivat kiinnostuneina katsomaan.
  • Heikki Valkama

Viime viikonloppuna Etelämantereelta saapui taas huolestuttavia uutisia.

Kun eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyessä Etelämantereen sään pitäisi viiletä, siellä on ollut jopa 40 astetta tavallista lämpimämpää. Concordian tutkimusasemalla mitattiin ennätykselliset -11,8 astetta viikko sitten perjantaina ja Vostokin asemalla oli -17,7 astetta, joka sekin on uusi ennätys.

Vastaavasti pohjoisnavalla on tehty lämpöennätyksiä.

Napa-alueiden yhtäaikainen lämpeneminen on täysin poikkeuksellista.

S. A. Agulhas aluksen (kuvassa) tutkimusmatkan varsinaine kohde oli löytää 107 vuotta kateissa ollut brittiläisen tutkimusmatkailijan Ernest Shackletonin laiva Endurance.
S. A. Agulhas aluksen (kuvassa) tutkimusmatkan varsinaine kohde oli löytää 107 vuotta kateissa ollut brittiläisen tutkimusmatkailijan Ernest Shackletonin laiva Endurance. Kuva: Jukka Tuhkuri

Aalto-yliopiston professori, jäätutkija Jukka Tuhkuri palasi juuri seitsemän viikon tutkimusmatkalta Etelämantereelta. Hän matkasi tutkimusalus S. A. Agulhas II:n kyydissä Weddelinmerelle. Se on Pohjoismaiden kokoinen merialue Etelämantereen länsirannikolla.

– Weddelinmeri loppukesästä on kuin suomalainen talvi. Eli välillä on +2 astetta ja usein on miinusta. Sitten välillä on -20 ja tuulee kovaa. Vielä eteläisen pallonpuoliskon loppukesästä ei ole kuuluisia Etelämantereen -50 asteen lämpötiloja.

Jukka Tuhkuri kertoo matkastaan Ylen uutispodcastissa. Kuuntele se tästä:

Etelämantereen ennätyslämpötilat kokenut jäätutkija Jukka Tuhkuri: "Pelottavaa"
Professori Jukka Tuhkuri tutkimusaluksen käytävällä.
Professori Jukka Tuhkuri tutkimusaluksen käytävällä. Kuva: Esther Horwath, Falklands Maritime Heritage Trust

Napajäiden lämpenemisellä saattaa olla yllättäviä seurauksia

S. A. Agulhas -aluksen tutkimusmatkan varsinainen kohde oli löytää 107 vuotta kateissa ollut brittiläisen tutkimusmatkailijan Ernest Shackletonin laiva Endurance. Laivan hylky löytyi merenpohjasta kolmen kilometrin syvyydestä. Se oli maailmanlaajuinen uutinen.

Kun iso osa muusta tutkimusretkikunnasta oli meriarkeologian parissa ja etsi kauko-ohjattujen sukellusveneiden avulla hylkyä, suomalainen Tuhkuri tutki ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia merijäässä ja näiden muutosten vaikutusta laivojen kohtaamiin jääkuormiin.

Tutkimusalus S. A. Agulhas.
Tutkimusalus S. A. Agulhas. Kuva: Jukka Tuhkuri

Tuhkuri ja hänen kollegansa työskentelivät jäällä ja keräsivät suurella kairalla noin 14 cm:n paksuisia pitkulaisia jäänäytteitä analysoitavaksi.

Olosuhteet olivat hyvät tutkimusmatkalle. Se oli myös huolestuttavaa.

Lämmin jää käyttäytyy eri tavalla kuin "kylmä jää"

Vuosi sitten Tuhkuri kollegoineen osoitti Aalto-yliopiston sisäjääaltaassa tekemillään kokeilla, että lämpimän ja kylmän jään murtumisessa on eroja.

Tutkimusalus S. A. Agulhas.
Tutkimusalus S. A. Agulhas. Kuva: Jukka Tuhkuri

Jäätä oli laboratorioissa ympäri maailmaa tutkittu jostain syystä samassa lämpötilassa. Siis peruskoeasetelmissa käytettiin -10 celsiusasteista jäätä. Tuhkurin työryhmän huomio oli, että luonnossa jää ei tietenkään aina ole samanlämpöistä.

Tuhkurin työryhmä havaitsi, että kylmä ja lämmin jää käyttäytyvät eri tavalla.

Tämä pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi laivaliikenteessä tai kun jäätyville merialueille rakennetaan vaikkapa tuulivoimaloita tai majakoita, Tuhkuri sanoo.

Kairausta meriläällä.
Kairausta meriläällä. Kuva: Esther Horwath, Falklands Maritime Heritage Trust

Tuhkuri ei osaa sanoa mitä havainnosta tarkalleen seuraa.

– Jatkossa meidän pitää tutkia sitä. Ainakin se muuttaa niitä laskentamalleja, joita käytetään, Tuhkuri sanoo.

Lämmin jää voi käyttäytä yllättävästi, Tuhkuri arvelee. Hän antaa esimerkin. Ilmaston lämpeneminen vähentää kylmiä päiviä, mutta lumisten talvien määrää se saattaa lisätä. Siis vaikka ilmasto lämpenee, lunta sataakin aiempaa enemmän.

Samalla tavalla jäätiköiden lämpenemisellä saattaa olla seurauksia, joita ei äkkiseltään osata arvata.

Näin merijäätä kairataan Antarktiksella tutkimusta varten Kuva: Jukka Tuhkuri

"Ennätyslämpötilat huolestuttavaa ja pelottavaa"

Jukka Tuhkurin matkatessa Etelämantereella on mitattu siis jopa 40 astetta tavallista lämpimämpää. Vastaavasti pohjoisnavalla on tehty lämpöennätyksiä, vaikka talven pitäisi siellä vallita vielä kylmänä. Tutkijoita tämä huolestuttaa, myös Tuhkuria.

– Pohjoisen merialueen lämpeneminen ja pohjoisen jään väheneminen on ollut tiedossa pitkään, Tuhkuri sanoo. Satelliittikuvat ovat jo kymmenien vuosien ajan kertoneet tämän. Sen sijaan muutokset Etelmämantereeen ympärillä ovat olleet aiemmin vähäisiä.

– Nyt Etelämantereen ympärillä loppukesällä jää on pienimmillään. 14. helmikuuta tehtiin mittaushistoriaa. Ei tietenkään voi tehdä kovin pitkiä johtopäätöksiä, mutta viimeiset seitsemän vuotta jäitä on ollut vähemmän kuin aiemmin Etelelämantereella.

– Napa-alueiden lämpeneminen kertoo meille ilmastonmuutoksesta, että kun merijää muuttuu minun silmieni edessä, niin se on karu tosiasia. Vielä lapsuudessani seikkailijat hiihtivät pohjoisnavalle. Ei semmoista voi tehdä enää.

Merijäiden sulaminen myös kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Matkalla Kapkaupungista Etelämantereelle.
Matkalla Kapkaupungista Etelämantereelle. Kuva: Esther Horwath, Falklands Maritime Heritage Trust

Kuuntele Jukka Tuhkurin haastattelu Uutispodcastista.

Etelämantereen ennätyslämpötilat kokenut jäätutkija Jukka Tuhkuri: "Pelottavaa"