Ylen haastattelemat nuoret kenialaiset näkevät Ukrainan kriisissä kaksi puolta: sota on ikävä asia ja Venäjän pitäisi lopettaa hyökkäyksensä.
Mutta monet myös ymmärtävät Venäjän turvallisuushuolet. He näkevät sodan nimenomaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisenä konfliktina.
Nairobilainen 30-vuotias tullivirkailija Edwin Kariri muistuttaa, että Venäjä on ilmaissut huolensa Naton leviämisestä jo vuosien ajan.
– Heidän turvallisuutensa on uhattuna, sitä Putin nyt yrittää kertoa lännelle, Kariri sanoo.
28-vuotias yrittäjä Daina Njoki puolestaan on sitä mieltä, että Venäjän presidentti ei kohtele Ukrainaa reilusti.
– Ukraina on itsenäinen maa, Venäjän ei pitäisi yrittää manipuloida tai kontrolloida sitä.
Sama kahtiajako näkyi myös maaliskuun alussa YK:ssa. Tasan puolet Afrikan 54 valtiosta äänesti Venäjän hyökkäyksen tuomitsevan päätöslauselman puolesta. Puolet joko pidättäytyi äänestämästä, oli poissa salista tai äänesti sitä vastaan (Eritrea).
Ei siirtomaavallan taakkaa
Venäjällä ei ole taloudellisia resursseja investoida Afrikkaan samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Kiinalla, EU:lla tai öljyrikkailla arabimailla. Mutta se on monien hallitsijoiden uskollinen poliittinen ja sotilaallinen tukija.
Venäjä haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa Afrikassa ja mieluiten niin, että se samalla pystyy horjuttamaan länsimaiden asemaa mantereella.
Venäjän asemaa vahvistaa se, ettei sillä itsellään ole koskaan ollut siirtomaita Afrikassa. Siksi se käyttää edelleen mielellään kylmän sodan aikaista retoriikkaa.
Vuoden 2019 Venäjän ja Afrikan maiden huippukokouksen päätösasiakirjan mukaan venäläis-afrikkalaisen yhteistyön perusta on edelleen "yhteisen taistelun traditio siirtomaavallan kumoamiseksi ja Afrikan maiden itsenäistymiseksi". Tämän päätösasiakirjan allekirjoittivat Sotšissa kaikki 54 Afrikan maata.
Ruokakriisi kiihdyttää informaatiosotaa
Venäjä käy informaatiosotaa myös Afrikassa ja hyödyntää siinä kymmenien vuosien takaisia ansioitaan Afrikan maiden itsenäisyystaistelujen tukijana.
Taistelu afrikkalaisten tuesta tulee kiihtymään lähiviikkoina ja kuukausina, kun Ukrainan sodan vaikutukset rantautuvat myös Afrikan maihin: leipä loppuu, polttoaine kallistuu, nälkä uhkaa yhä useampia ihmisiä.
Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtajan David Beasleyn mukaan edessä saattaa olla uusi ruokakatastrofi: nälänhädän partaalla elävien ihmisten lukumäärä on jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan noussut 27 miljoonasta 44 miljoonaan.
Myös WFP:n avustusruuasta maksama hinta on Beasleyn mukaan kasvanut 30 prosenttia. Jokainen uusi hinnankorotus tarkoittaa vähemmän ruokaa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.
Jos ja kun ruokakriisi puhkeaa, halutaan tietää syyllinen.
– Kun leipä loppuu afrikkalaisten lautaselta, voidaan varmasti lähteä siitä, että Venäjä yrittää leimata Afrikassakin syypääksi länsimaat ja niiden Venäjälle asettamat talouspakotteet, arvelee ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-Idän osaston johtaja Sofie From-Emmesberger.
Menossa on siis myös narratiivien, tarinoiden sota.
EU on valmiina tarinoiden taistoon
Suurella osalla afrikkalaisista on älypuhelimet, ja he käyttävät sosiaalisen median alustoja. Niillä on aukeamassa uusi informaatiosodan rintama, jossa taistellaan afrikkalaisten sieluista ja sympatioista.
Venäjä käyttää tällä rintamalla samoja disinformaation keinoja kuin muuallakin maailmassa.
Sofie From-Emmesbergerin mukaan Euroopan unioni on tähän varautunut ja vaikuttaa sekä viestittää monella rintamalla.
– Meidän tehtävämme on kertoa selkeästi, että kriisin syynä on Venäjän sotilaallinen toiminta ja kaikki mikä siihen liittyy, inhimillinen kärsimys ja infrastruktuurin tuho. Viljalaivat eivät pääse liikkeelle Ukrainan satamista, ja se on Venäjän aggression seuraus.
Varoittavana esimerkkinä hybridivaikuttamisesta From-Emmesberger mainitsee Keski-Afrikan tasavallan.
Samaan aikaan kun Venäjän vaikutusvalta maassa kasvoi, EU:n edustajiin kohdistui voimakas informaatiokampanja, joka teki työnteosta erittäin vaikeaa ja käänsi monien keskiafrikkalaisten asenteet EU:ta vastaan.
Miltä sota näyttää afrikkalaisin silmin?
Tarinoiden sodassa jokainen teko ja viesti huomataan.
Kun ukrainalaiset rajavartijat siirtävät afrikkalaisopiskelijoita jonon hännille Puolan vastaisella rajalla, se pannaan merkille Nigeriassa, Ghanassa ja muissa maissa, joiden nuoria oli opiskelemassa Ukrainassa.
Kun Euroopan rajat, kotiovet ja sydämet avautuvat ukrainalaisille pakolaisille, moni vertaa sitä siihen karuun kohteluun, jonka Afrikasta Välimeren yli pakenevat ihmiset Euroopan rannoilla saavat.
On myös hyvä muistaa, että Ukrainan sota kaikessa kauheudessaan ei ole ainoa katastrofi maailmassa tällä hetkellä. Kenian, Etiopian ja Somalian alueella on parhaillaan menossa pahin kuivuuskausi vuosiin, ja nälänhätä uhkaa siellä WFP:n arvion mukaan 13 miljoonaa ihmistä.
Monille meistä Afrikan mantereen sodat, tulvat, nälänhädät tai kuivuuskaudet ovat vuosikymmenten mittaan jääneet etäisiksi. Samanlaisen matkan päässä Afrikasta on nyt ukrainalaisten kärsimys.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan 25. maaliskuuta kello 23:een saakka.
Edellisten päivien analyysejä:
Lue lisää aiheesta: