Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa huolta ydinaseiden käytöstä tai uudesta Tšernobylin kaltaisesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Säteilyturvakeskus STUK:n verkkosivuilla kerrotaan, että vaikka Ukrainan käytössä olevat ydinvoimalaitokset vaurioituisivat pahoin, vakavat säteilyvaikutukset eivät yltäisi Suomeen.
Myöskään ydinaseen aiheuttama räjähdys Ukrainassa ei STUK:n mukaan vaikuttaisi Suomen säteilytilanteeseen niin, että ihmisten tarvitsisi sen takia suojautua.
Mikäli lähempänä Suomea sattuisi suojautumista vaativa ydinonnettomuus, väestönsuojapaikkoja ei ole kaikille. Erityisesti maaseudulla omakotitalossa asuva joutuu todennäköisesti suojautumaan kotiinsa.
1996 julkaistussa Lahtelaisen turvaoppaassa kuvataan, kuinka omakotitalon kellarista voi rakentaa tilapäisen säteilysuojan. Ohjeet ovat edellisen pelastuslain ajalta, lakia uudistettiin vuonna 2011.
Suojan ilmanvaihto on kuin tee-se-itse nikkarin unelmista: se hoituu kätevästi pölynimurin, kahden muoviämpärin ja muovisten ilmanvaihtoputkien avulla.
"Periaatteessa idea jopa toimii"
Rakennusohjeet tuovat ensisilmäyksellä mieleen puolustusvoimien legendaarisen ohjeen, että varusmies voi maastossa suojautua radioaktiiviselta laskeumalta armeijan sadeviitan alle, sanoo fysiikan professori Jorma Keskinen. Hän työskenteleeTampereen yliopistolla aerosolifysiikan laboratorion johtajana.
– Armeijan sadeviitta ei edes pitänyt kunnolla vettä. Ohjeessa oli silti hiukan järkeä. Kaikki keinot, joilla altistusta radioaktiivisiin hiukkasiin yritetään pienentää, auttavat jonkin verran.
Säteilysuojan ilmanvaihto on vihkosen mukaan tarkoitus toteuttaa materiaaleilla, joita löytyy monen varastoista. Suomalaisten rakastamille ilmaisille ämpäreillekin on käyttöä.
– Jos kotona on kellari, niin ämpäreitäkin löytyy. Suomalaisittain ämpäriteema tässä on todella koukuttava, mutta periaatteessa idea jopa toimii, jos käytössä on hyvä pölynimuri, pohtii Keskinen.
Talon alla sijaitseva kellari on hyvä turvapaikka. Suojaan tulevaa ilmaa pitäisi suodattaa, jotta ulkona leijuvat radioaktiiviset hiukkaset eivät joudu ihmisen elimistöön hengitysilman mukana.
Imuri on tehokkaampi kuin ilmanvaihto
Uudemmissa omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto, mutta kellaria ei ole aina liitetty systeemiin. Tehokkaammat suodattimet aiheuttavat melua, joten kodin ilmanvaihdossa käytetään yleensä maltillisempia perussuodattimia. Ne karsivat ilmasta lähinnä isommat siitepölyhiukkaset.
Laadukkaammissa pölynimureissa on hyvä hepa-suodatin. Jos imurin valjastaa ilmanvaihtoon, suodatin poistaa ulkoa otetusta ilmasta radioaktiivisia hiukkasia.
– Pölynimurin hepa-suodatin on tehokkaampi kuin kodin ilmanvaihtoon tavallisesti asennettu suodatin. Imurista tulee ulos kohtuullisen puhdasta ilmaa, vaikka sisälle syötetään hyvin pölyistä ilmaa, summaa professori Jorma Keskinen.
Teho riippuu imurista, mutta systeemi on parempi kuin ei mitään.
– Säteilyltä suojautumisen idea on vähentää annostusta niin paljon kuin mahdollista. Tällöin terveysriskit pienenevät huomattavasti. Nollaan ei tarvitse päästä.
Viritys vaatii sähköä toimiakseen
Imurin täytyy olla käynnissä, jotta se imee ilmaa ulkoa. Eli systeemi ei toimi, jos sähköt ovat poikki. Mutta jos paha ydinonnettomuus tapahtuisi ulkomailla, se ei todennäköisesti aiheuttaisi Suomessa kaaosta infrastruktuuriin.
– Silloin meillä olisi sähköt ja todennäköisesti jonkin verran aikaa valmistautua mahdolliseen laskeumaan. Pitää aina seurata viranomaisten ohjeita ja toimia sen mukaan, sanoo Jorma Keskinen.
Jos sähköä ei ole, toimii ainoastaan painovoimainen ilmanvaihto. Tällöin korvausilmaa tulee venttiilien lisäksi muun muassa ikkunoiden raoista. Painovoimaisiin korvausilmaventtiileihin on saatavana suodattimia, mutta ne ovat melko tehottomia.
– Jos seinään tekee reiän ja laittaa siihen tehokkaan hepa-suodattimen, korvausilma ei kulje kunnolla läpi. Sitä tulee sitten raoista joka puolelta.
Koronapandemian takia monesta kodista löytyy FFP2- tai FFP3-hengityssuojaimia. Niitä voi käyttää säteilyn torjumiseen, koska suodatusteho riittää myös radioaktiivisiin hiukkasiin.
– Silti on järkevintä yrittää estää hiukkasten pääsy ulkoa sisälle kodin pinnoille. Mutta maskia on syytä käyttää, jos on pakko pistäytyä ulkona säteilyvaaran aikana, toteaa Keskinen.
Ilmanvaihtoon kaivataan tehokkaampia suodattimia
Imuriviritys siis toimii, mutta fysiikan professori Jorma Keskinen varautuisi mieluummin hankkimalla varastoon tehokkaan hepa-suodattimen koneelliseen ilmanvaihtoon. Jos niitä olisi saatavilla. Hän harmittelee, että kaupoista löytyy lähinnä F7-luokan suodattimia, joiden teho ei riitä radioaktiivisiin hiukkasiin.
Tehokkaamman suodattimen voisi vaihtaa tarvittaessa perussuodattimen tilalle. Silloin ei tarvitsisi vetäytyä imurin kanssa kolkkoon kellariin, vaan voisi pysytellä asunnon keskiosassa kauempana ulkoseinistä.
– En ehkä hirveän pitkään jaksaisi olla pienessä kellarissa, jos imuri huutaa vieressä, naurahtaa Jorma Keskinen.
Suojassa ei onneksi välttämättä tarvitse olla useita vuorokausia. Keskisen mielestä ilmassa ei todennäköisesti ole hiukkasmaisia epäpuhtauksia kovin kauaa. Sen sijaan maaperässä laskeuma säilyy pitkän aikaa.
Esimerkiksi Fortumin sivuilta löytyy toimintaohje säteilyvaaran varalle. Onnettomuustilanteessa viranomaiset kehottavat ihmisiä siirtymään sisätiloihin ja sulkemaan tiiviisti ikkunat, ovet ja tuuletusaukot. Myös ilmanvaihtolaitteet sammutetaan. Sitten odotetaan ohjeita radiosta tai televisiosta.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 28.3.2022 klo 23:een saakka.