TURKU Tuoreella psykologian tohtori Jarno Tuomisella on kiire. Hän elää minuuttiaikataululla, sillä ympäröivä maailma tuo tutkimusaiheita eteen liukuhihnalla.
Parin viikon takainen oma väitöstutkimuskin tuntuu jo etäiseltä, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti uuden tutkimuksen koronaunien tutkimisen jälkeen.
– Pyrimme saamaan mahdollisimman nopeasti tutkimuksen käyntiin, sillä ihmiset alkoivat spontaanisti kertoa uniaan. Käytämme samaa pohjaa, jolla on aiemmin kerätty korona-aineistoa. Pyrimme keräämään ihmisiltä nimettömästi raportteja heidän mielensisäisestä maisemastaan, kun Euroopassa on sotatila.
Osallistujien ei välttämättä tarvitse nähdä sotaan liittyviä unia, vaan tutkijat ovat kiinnostuneita kaikenlaisista unista. Sotaunistakaan ei pidä huolestua.
– Se on sitä, mitä ympärillämme tapahtuu, ja se heijastuu uniimme. Tällaisen tason kriisi varmasti heijastuu mielensisältöihimme aika voimakkaasti ja siihen liittyy myös voimakkaita tunteita. Toki jos kokee kaipaavansa apua, sitä pitää hakea, kertoo Tuominen.
Tutkimukseen voivat osallistua kaikki 18 vuotta täyttäneet. Se toteutetaan verkossa anonyymisti niin, ettei henkilötietoja kerätä eikä yksittäisiä vastauksia kyetä yhdistämään tiettyyn henkilöön.
Unitutkijalle kerrotaan unista spontaanisti
Tutkija Jarno Tuominen kertoo, että jo lähipiiriltä ja tuttavilta on tullut paljon kertomuksia sotaan liittyvistä unista.
– Usein niissä esiintyy tiettyjen valtioiden päämiehiä tai sotatilanteita, jotka saattavat siirtyä omaan elämään. Nähdään vaikka, että Turussa tapahtuisi jokin sotatilanne tai pommitus. Uutiskuvat saattavat jäädä mieleen ja yhdistyä omiin valvekokemuksiin. Unissa ollaan oltu myös huolissaan lähimmäisistä.
Onko mahdollista, että unet voisivat auttaa käsittelemään vaikeaa tilannetta?
– Se on mahdollinen hyöty, jota unille on esitetty. Tutkimusnäyttö on vielä epäselvää. Yksi perinteinen uninäkemys on, että käsittelemme unissa tunnetasolla haastavia asioita, jotta ne eivät painaisi meitä enää niin paljon valveilla ollessa. Aineistomme avulla pystymme alkamaan vastaamaan kysymykseen, muuttaako uni hyvinvointia ja millainen muutos on.
Unissa harjoitellaan sosiaalisia tilanteita
Sota-ajan unia koskeva tutkimus laajentaa aiemmin Turun yliopistossa toteutuneita tutkimuslinjoja. Niissä on muun muassa tarkasteltu kuormittavien ja uhkaavien tilanteiden vaikutusta uniin sekä sosiaalisen eristyneisyyden ja koronaviruspandemian vaikutusta unisisältöihin.
Tutkija Ville Loukola on aiemmassa Ylen jutussa kertonut koronaviruksen vaikutuksesta suomalaisten unimaailmaan.
Turun yliopiston unitutkimuksessa kirjattiin korona-aikana enemmän uhkatilanteita ja hengenvaarallisia uhkia normaaliaikana kirjattuihin uniin verrattuna. Turvavälit ja varsinkin niiden laiminlyönti tulivat suomalaisten uniin.
Psykologian tohtori Jarno Tuominen puolestaan osoitti maaliskuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että unissa harjoitellaan erityisesti sosiaalisia tilanteita.
Tutkimus paljasti, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana. Tuolloin tosin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.
Tuominen kehitti yhdessä Turun yliopiston professori Antti Revonsuon ja dosentti Katja Vallin kanssa väitöstyönsä teoreettiseksi taustaksi unennäön sosiaalisen simulaation teorian, josta johdettuja tutkimuskysymyksiä arvioitiin kahdessa osatutkimuksessa.
– Tarkastelemalla unissa yleisesti koettuja tilanteita ja sisältöjä pystymme paremmin ymmärtämään, miksi unet ovat kehittyneet, ja samalla myös lähestymään laajempaa kysymystä tietoisuuden luonteesta, kertoo Tuominen.
Unet eivät näytä vain sattumanvaraisesti toistavan valve-elämän tapahtumia, vaan valikoivat kokemusten kohteeksi erityisesti sosiaalisia tilanteita.
Tutkittavat eristäytyivät Seilin saarelle
Jarno Tuominen tutki väitöstutkimuksessaan myös valve-elämässä tapahtuvan sosiaalisen vuorovaikutuksen määrän vaikutusta uniin. Turun saaristossa Seilin saarella 18 koehenkilöä vietti kolme päivää välttäen sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa. He kirjasivat samalla uni- ja mielenvaeltelupäiväkirjaa.
Tutkimuksessa havaittiin sosiaalisten tilanteiden määrän pysyvän unissa lähes samanlaisena, vaikka sosiaaliset tilanteet arjessa loppuivat täysin. Unissa esiintyvien henkilöiden suhteessa tapahtui kuitenkin muutos: tuntemattomien määrä väheni eristyksen aikana, kun taas läheisten määrä kasvoi.
– Tutkimuksesta on pandemian myötä tullut myös kiinnostava vertailukohta. Se mahdollistaa vertailun poikkeustiloista johtuvan ja vapaaehtoisen sosiaalisen eristyksen välillä, kertoo Tuominen.
Unenmittauslaitteisiin suhtauduttava harkiten
Teoreettisen ja empiirisen unitutkimuksen lisäksi Jarno Tuominen pyrkii vastaamaan unitutkimuksen menetelmällisiin haasteisiin. Monella on käytössään kännykkäsovellus tai jopa unta erikseen mittaava laite.
Tuominen tutki kuluttajakäyttöön suunnitellun unenmittauslaite Bedditin luotettavuutta.
– Laite saattoi arvioida yönaikaisen unen määrää väärin jopa keskimäärin tunnin verran. Toki sen jälkeen on tullut myös muita laitteita, ja laitteisiin on tullut parannusta. Kannattaa olla laitteiden kanssa varuillaan. Niiden antaman tiedon perusteella ei kannata tehdä suuria elämänmuutoksia, koska tutkimusnäyttö niistä on vähäistä ja vasta alkutekijöissään, kertoo Tuominen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 25.3. kello 23.
Lue lisää: