Suomi-Venäjä-seuran toiminta myllertyy, koska Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.
Perinteikkäällä ystävyysseuralla on pelkästään Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lähes 30 paikallisosastoa.
Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko kertoo, että toiminta Itä-Suomessa on ollut vireää Venäjän Karjalan kanssa.
– Tosi monipuolista toimintaa rajan yli ja siellä oleviin kuntiin: paljon erilaisia hankkeita ja esimerkiksi venäjänkielen opetuksen tukitoiminta on erityisen vahvaa Itä-Suomessa, Sinkko kertoo.
Joensuun osastossa on noin 150 jäsentä ja se on tehnyt yhteistyötä lähialueelle Venäjän Karjalaan. Osasto on tukenut kansalaistoimintaa ja tehnyt tutuksi venäläistä ruoka- ja tapakulttuuria.
Paikallisosastoja on Pohjois-Karjalassa myös esimerkiksi Lieksassa, Enossa, Outokummussa, Rääkkylässä ja Kiteellä.
Kuopiossa seuralla on oma toimisto, jonka aluejohtaja on nyt opintovapaalla.
– Jäsenet käyttävät toimistotilaa ja sitä kautta pidetään toimintaa vireänä. Hiljattain oli venäläisen kulttuurin viikko Kuopiossa, pääsihteeri Sinkko kertoo.
Paikallisosastossa on noin 120 jäsentä. Kuopion osasto paitsi järjestää erilaisia tapahtumia, on myös tukenut venäjänkielen opiskelua stipendein.
Pohjois-Savossa paikallisosastoja on myös esimerkiksi Varkaudessa, Siilinjärvellä, Kiuruvedellä ja Iisalmessa.
Sinkon mukaan jäsenkunta on huolestunutta ja järkyttynyttä Ukrainan sodan takia, mutta jäsenkatoa ei ole nähtävissä. Seura on ohjeistanut paikallisosastoja miettimään käytännön toimintansa uudelleen.
"Todella paha lisä pitkään jatkuneeseen ahdinkoon"
Suomi-Venäjä-seura on julkisesti tuominnut Venäjän sotatoimet ja keskeyttänyt hankkeet rajan yli.
– Koko maailma kääntyi ihan ylösalaisin, kaikki normaalit suhteet rajan toiselle puolelle on joko rajoitettu tai keskeytetty. Ja kun olemme tällä puolella tuominneet Venäjän sotatoimet, se vaikuttaa niin, että kaikkea normaalia toimintaa ei pystytä järjestämään, pääsihteeri Sinkko toteaa.
Hän on surullinen sekä Ukrainan että ystävyysseuran puolesta.
– Me olemme tavallinen kulttuuritoimija, jonka tehtävä olisi edistää Suomen ja Venäjän välillä hyvin monipuolisia ihmisten, järjestöjen ja erilaisten toimijoiden välisiä kontakteja. Kun ne ovat olleet pandemian takia rajoitettuja pitkään, tämä oli todella paha lisä pitkään jatkuneeseen ahdinkoon. On vetänyt tosi hiljaiseksi viimeiset viikot, Niina Sinkko murehtii.
Pääsihteeri muistuttaa, että sota vaikuttaa myös Venäjän kansalaisiin.
– Totta kai meillä on sydän Ukrainassa: meillä on työntekijöitä, joilla on siteitä Ukrainaan ja paljon ukrainalaistaustaisia ihmisiä järjestössä. Mutta me näemme tässä työssä vahvasti myös venäläisen yhteiskunnan hädän, Sinkko sanoo.
Hän ei usko, että Suomi-Venäjä-seura voi toimia Venäjän suuntaan, ellei maan nykyhallinto vaihdu.
– Kyllä siellä täytyy muuttua hyvinkin paljon. Tämänhetkinen hallinto ei salli demokraattisia oikeuksia kansalaisille ja silloin me emme pysty tekemään työtämme tai edistämään yhteistyötä, kun johto toimii niin, pääsihteeri Sinkko linjaa.