Suojelupoliisi pitää Venäjän hybridivaikuttamista ja laitonta tiedustelua suurimpina kansallisen turvallisuuden uhkina Suomessa.
Supon mukaan vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä.
– Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon, varoittaa suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Venäjä pitää Naton laajentumista itään ja Suomen jäsenyyttä Natossa turvallisuusuhkana.
Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia ja tilanne on rauhallinen.
Venäjän kyberoperaatiot laajenevat Ukrainasta länteen
Supon arvion mukaan Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu vahvasti Ukrainaan ja kotimaahan, mutta tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti.
– Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina, Pelttari sanoo.
– Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Pelttarin mukaan on päivänselvää, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Somessa voidaan jakaa väärennettyjä videoita
Suomalaisten mielipiteisiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavilla väärennetyillä deepfake-videoilla. Niillä voidaan pyrkiä heikentämään kansalaisten luottamusta valtiojohtoon.
– Voidaan jonkun henkilön, poliitikon tai toimijan mainetta pyrkiä tahraamaan, arvoi Pelttari.
Pelttarin mukaan tällaisissa tilanteissa pitäisi pyrkiä varmistamaan videon aitous. Hän korostaa myös median ja mediakriittisyyden merkitystä.
– On tärkeää, että julkinen- ja joukkoviestintä ovat tämäntyyppisissä tilanteissa hereillä, jotta tällaisiin vaikuttamisyrityksiin puututaan nopeasti ja määrätietoisesti.
Pelttarin mukaan tilanne on Suomessa hyvä, koska kansalaisilla on hyvä medialukutaito.
Venäjä on pyrkinyt aiemmin vaikuttamaan Yhdysvaltojen ja eräiden Euroopan maiden vaaleihin.
Eduskuntavaalit järjestetään vuoden kuluttua ja myös niissä täytyy Pelttarin mukaan varautua Venäjän mahdollisiin vaikuttamispyrkimyksiin.
Pelttari muistuttaa, että Venäjä hyödyntää toiminnassan usein Suomessa asuvia venäläisiä. Hänen mielestään on tärkeää, että Suomessa asuvaa venäläisvähemmistöä ei kohdella syrjivästi.
– Heidän mahdollinen häirintänsä sataa suoraan Venäjän ja Putinin laariin.
Vakavampien vihamielisten iskujen uhka on kohonnut
Supon mukaan suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää.
Niiden toteuttaja pyrkii luomaan mielikuvaa yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta, vaikka iskut eivät vaaranna tietoa tai kriittisiä prosesseja.
Supon mukaan vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kuitenkin kohonnut.
Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.
– Sinänsä järjestelmät ovat varsin hyvin suojattuja. Hyökkääjä pyrkii etsimään keinoja, joilla pääsee sisään ja etsii heikkoja kohtia ja valitsee kohteet tämän perusteella, sanoo Pelttari.
– Kaikkien tahojen, jotka pitävät yllä verkkoinfraa Suomessa, esimerkiksi vesi- tai lämpöhuoltoa, täytyisi varmista, että kaikki järjestelmät ovat ajan tasalla. Vastuu jakaantuu laajalle tahoille niin julkisella kuin yksityisellä puolella.
Vaikuttamiskeinona voidaan myös käyttää pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden ohjaamista valtion rajoille.
Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat Supon mukaan väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa.
Supon mukaan selkeää näyttöä on esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Iso-Britanniassa.
Supon erikoistutkija Petteri Lalu sanoo, että häikäilemättömyys tekee Venäjästä vaarallisen toimijan sen lähellä oleville maille. Lalu katsoo, että Venäjä on suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Suomessa kymmeniä vakoojia
Suomessa toimii useita kymmeniä vieraiden maiden vakoojia. Heitä on Pelttarin mukaan suurin piirtein saman verran kuin kylmän sodan aikoina.
– Suomi kiinnostaa Venäjää ja Kiinaa, ja täällä on näiden maiden tiedustelu-upseereja.
Pelttari ei halua kertoa, kuinka suuri osa heistä on venäläisiä. Supo pyrkii estämään uusien vakoojien värväämistä.
Pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa. Pelttarin mukaan Kiina on todennäköisesti merkittävin pakolaisvakoilua harjoittava maa Suomessa.
Pakolaisvakoilua ei ole kriminalisoitu, mutta Pelttarin mukaan näin tulisi olla.
Pakolaisvakoilu on valtion harjoittamaa luvatonta tiedustelutoimintaa sen muissa maissa asuvia kansalaisia kohtaan.
Pakolaisvakoilulla valvotaan maasta paenneiden toimintaa ja heitä voidaan myös painostaa toimimaan tiedonantajina epädemokraattisille hallituksille
Äärioikeistossa kytköksiä valkoisen ylivallan ja rotusodan kannattajiin
Suojelupoliisin terrorismin uhka-arviossa uhka on pysynyt ennallaan. Se on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Tiilanne on ollut sama vuodesta 2017 lähtien.
Supo katsoo, että todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.
Alaikäisten osuus terroristisessa toiminnassa on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana
Äärioikeiston keskuudessa on kiinnostusta ampuma-aseita ja räjähteitä kohtaan. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.
Potentiaalisia iskukohteita ovat Supon mukaan myös muut tahot, joita pidetään äärioikeistolaisessa ideologiassa vihollisina.
Supo pitää sosiaalisen median alustoille painottuvaa verkostoitumista, propagandan levittämistä ja väkivaltaisen toiminnan edistämistä olennaisena osana äärioikeistolaista toimintaa.
Supon mukaan myös suomalaisia kytkeytyy Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.
Järjestäytyneet ja avoimesti toimivat äärioikeistoryhmät eivät itsessään muodosta terrorismin uhkaa, mutta ne luovat potentiaalisen kasvualustan yksittäisten henkilöiden radikalisoitumiselle, arvioi Supo.
Radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy tukitoimintaan
Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy Supon mukaan edelleen valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen.
Supo arvioi, että merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.
Vierastaistelijailmiö vaikuttaa Supo mukaan edelleen toimintaympäristöön Suomessa.
Syyrian ja Irakin konfliktialueilta saapui Suomeen viime vuonna muutamia perheitä. Koillis-Syyrian kurdialueen leireillä oleskelee lastensa kanssa yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia naisia, joilla on kytköksiä Suomeen.
Radikaali-islamistisen terrori-iskun uhkaa aiheuttavat etenkin yksittäiset henkilöt, jotka saavat motivaationsa esimerkiksi terroristisesta propagandasta tai tapahtumista, jotka he kokevat islamia loukkaaviksi.
Supo pitää todennäköisimpinä tekoina yksittäisten henkilöiden iskuja helposti hankittavilla välineillä julkisissa paikoissa tai yleisötilaisuuksissa.
Talibanin valtaannousu Afganistanissa ei lisännyt terrorin uhkaa
Talibanin valtaannousu Afganistanissa syksyllä 2021 ei ole toistaiseksi vaikuttanut terrorismin uhkaan Suomessa. Supon mukaan on epätodennäköistä, että Afganistan houkuttelisi lyhyellä aikavälillä vierastaistelijoita Suomesta.
Väkivaltaa kannattavien äärivasemmistolaisten joukko on Suomessa pieni, ja sen toiminta suuntautuu Supon arvion mukaan ensisijaisesti Suomen ulkopuolelle.
Supolla on terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä edelleen noin 390 ja heistä valtaosa kannattaa radikaali-islamistista ideologiaa.
Terrorismin päivitetty uhka-arvio sisältyy Supon tiistaina julkaisemaan vuoden 2021 vuosikirjaan.
Katso tästä Supon koko tiedotustilaisuus.
Lue myös:
Suojelupoliisilla on vahva epäily, että sitä on vakoiltu – työntekijöiden palkkauksesta löytyi aukko