Sen lisäksi, että huonekasvit lisäävät viihtyisyyttä, tuoreen tutkimuksen mukaan ne myös laajentavat kodin mikrobiston monimuotoisuutta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka tutkimusaineisto kerättiin belgialaisista kodeista.
– Mitä enemmän huonekasveja oli, sitä enemmän sisätilojen mikrobistossa oli monimuotoisuutta, sanoo johtava tutkija Martin Täubel THL:stä.
Jopa muutamalla huonekasvilla oli vaikutusta bakteeri- ja sienilajien monimuotoisuuteen verrattuna siihen, ettei kasveja ollut kotona lainkaan.
– Ollakseni rehellinen, olin yllättynyt. En odottanut näin selvää tulosta, Martin Täubel sanoo.
Huonekasveista apua astman ja allergioiden torjumiseen?
Huonekasvien vaikutuksesta kodin mikrobistoon on aiemmin ollut vain vähän tutkittua tietoa.
Täubel kertoo tutkimusryhmän pitävän uusia tuloksia hyvin rohkaisevina.
– Haluamme jatkaa tutkimusta nähdäksemme, onko tällä terveysvaikutuksia, Martin Täubel sanoo.
Jatkossa tarvittaisiin Täubelin mukaan lisää tietoa erityisesti siitä, voitaisiinko huonekasveista saada kotona helpolla tavalla terveyshyötyjä, jotka lisäävät suojaa allergioita ja astmaa vastaan. Erityisen merkittävää tämä olisi varhaislapsuudessa.
Kaupungistuminen on vähentänyt ihmisten kosketusta terveyden kannalta hyödylliseen luonnon mikrobistoon.
Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että erityisesti luonnosta peräisin olevien mikrobien moninaisuus lapsuudenkodin sisätiloissa voi myöhemmin elämässä suojata astmalta ja allergioilta.
THL oli mukana muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa, jonka mukaan lapsen riski sairastua astmaan on sitä pienempi, mitä enemmän varhaislapsuuden kodin sisätilojen bakteeristo muistuttaa maalaistalon bakteeristoa.
Tutkijat analysoivat koteihin kertynyttä pölyä
Vielä ei saatu tietoa siitä, millaiset huonekasvit kodin mikrobistoa erityisesti rikastuttavat ja mistä mahdollisia terveyshyötyjä saataisiin. Tätäkin on Täubelin mukaan tutkittava jatkossa lisää.
– Belgiassa kerätyssä aineistossa ei eritelty, millaisia huonekasvit olivat eli olivatko ne kukkivia huonekasveja vai viherkasveja, Martin Täubel sanoo.
Tutkijat saivat tiedot 155:ltä Belgiassa asuvalta lapsiperheeltä. Asukkaat ilmoittivat tutkijoille kotinsa olohuoneessa olevien huonekasvien määrän ja huoneen koon. Lisäksi osallistujilta kerättiin tiedot perheen kokoonpanosta, mahdollisista lemmikkieläimistä, ilmastoinnista sekä muun muassa siitä, millaisessa ympäristössä koti sijaitsi.
Koteihin sijoitettiin 6–8 viikon ajaksi mittausastioita.
– Analysoimme laboratoriossa pölyn, joka oli tuona aikana kertynyt astioihin, Martin Täubel kertoo.
Huonekasvien vaikutus kotien mikrobistoon havaittiin muista tekijöistä riippumatta.
Huonekasvit kohentavat mielen hyvinvointia
Aiemmin on oltu toiveikkaita myös sen suhteen, että huonekasveilla voitaisiin parantaa sisäilman laatua poistamalla niiden avulla haitallisia epäpuhtauksia. Täubelin mukaan tutkimukset osoittavat, että tässä mielessä huonekasveista ei käytännössä ole juurikaan hyötyä.
– Huoneeseen tarvitaan valtava määrä kasveja, jotta pientäkään vaikutusta saadaan aikaan.
Mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta huonekasveilla sen sijaan on Täubelin mukaan aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan positiivisia vaikutuksia.
Indoor green can modify the indoor dust microbial communities -tutkimus julkaistiin maaliskuussa Indoor Air -julkaisussa.