Paperipula on ollut viime viikkoina otsikoissa, mutta mistä lähdetään karsimaan ensimmäisenä, jos paperi uhkaa loppua? Pulan pitkittyessä vaikutukset alkavat näkyä myös kuluttajien postilaatikoissa ja kahvipöydissä.
Jos paperipula jatkuu vielä kuukausia, se voi vähentää esimerkiksi kotiin tulevien mainosten määrää. Myös mainosten määrä painettujen medioiden sivuilla vähenee. Tämä taas todennäköisesti lisäisi digimainonnan määrää.
Toisaalta mainokset voisivat olla suunnitellumpia ja harkitumpia, kun niitä tehtäisiin aiempaa vähemmän.
Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemmingin mukaan muun muassa yritysten kalenterit, painetut esitteet ja omat lehdet vähenevät ensimmäisenä.
Mainontaa ostavien yritysten ja yhteisöjen edunvalvontajärjestö Marketing Finland seuraa paperipulan vaikutusta mainontaan ja käy asian tiimoilta keskustelua yhteistyökumppaneidensa kanssa.
– Yleinen ymmärrys on, että paperia riittää toukokuulle asti varastoissa, toteaa Lemminki.
Luotettavasta tiedonsaannista ei haluta tinkiä
Virallisia päätöksiä priorisoinnin kohteista tai mainosten vähentämisestä ei ole painotaloissa tehty.
Jos UPM:n lakko kuitenkin jatkuu, alkukesästä joudutaan miettimään tarkemmin, mitä paperipulan kanssa tehdään, kertoo esimerkiksi Kalevamedian paino- ja jakelujohtaja Janne Koski.
– Asiakkaat ovat tietenkin kaikki yhtä tärkeitä. Oman konsernin omat mainokset tippuvat pois ensimmäisenä, ja sen jälkeen lähdemme miettimään muita toimenpiteitä.
Mediakonserni Hilla Groupin toimitusjohtaja Mikko Luoma on samoilla linjoilla. Priorisointia on tehtävä, mutta tärkeysjärjestystä ei tässä vaiheessa voi listata.
– Turhia tai haitallisia tuotteita en tunnista meidän painoissa. Kokonaisuuden kannalta näkyvimpiä tuotteita ovat sanomalehdet ja erityisesti maakuntalehdet, jotka ilmestyvät useana päivänä viikossa.
Luoman mukaan journalismista karsitaan viimeisenä.
– Luotettava tiedonsaanti on varmasti se, joka viimeisenä turvataan, kun paperi alkaa loppua. Mainoksista tullaan varmasti siinä vaiheessa karsimaan.
Mikko Luoma ilmaisee huolensa tiedonvälityksen tilanteesta.
– Ihmiset tarvitsevat tiedonvälitystä, ja paperilla tapahtuva tiedonvälitys on edelleen hyvin tärkeässä roolissa mediamaailmassa. Siitä ei nyt näinä aikoina olisi mitään syytä tinkiä.
Paperipula voi vaikuttaa sivumääriin
Paperipula vaikuttaa ensimmäisenä pienempiin painotaloihin sekä itsenäisiin paikallismedioihin, sillä paperin myyjät priorisoivat isoja paperin ostajia ja karsivat pienemmästä päästä.
– Jäsenkunnassamme on useita yrityksiä, joilla suoramarkkinointi on tärkeä osa kokonaisuutta ja volyymit suuria. Silloin myös vaikutukset ovat isoja ja joudutaan miettimään uusia tapoja tehdä mainontaa. Nyt on näkyvissä, että kiinnostus laajoihin suoramarkkinoinnin kampanjoihin on hieman laskussa, kertoo Riikka-Maria Lemminki.
Lemmingin mukaan paperipula näyttäisi helpottuvan kesäkuun alkuun mennessä, mutta varmaa se ei ole.
– Riskinä on tilanteen pitkittyminen, jolla olisi haitallisia vaikutuksia muun muassa mainostajiin, medioihin, painotaloihin, mainostoimistoihin ja postitustaloihin.
Kalevamedian paino- ja jakelujohtaja Janne Koski kertoo, että paperia on ollut vielä hyvin varastoissa, sillä hinnan nousuun alettiin varautua jo viime vuoden puolella.
Paperista 80 prosenttia on tullut UPM:ltä, loput Venäjältä ja Norjasta. Kun UPM:n lakko alkoi, alettiin paperia ostaa lisää Venäjältä. Sodan alettua paperin toimituksesta on sovittu UPM:ltä Saksasta, mutta sen vuoksi paperi on nyt 30–40 prosenttia kalliimpaa.
Sekä Kalevamedialla että mediakonserni Hilla Groupilla varastotilannetta seurataan aktiivisesti.
– Karkeasti voidaan puhua siitä, että noin kuukauden verran eteenpäin pärjäämme olemassa olevalla varastomäärällä, kertoo Hilla Groupin Mikko Luoma.
Kalevamedia painaa irtomainoksia useita satojatuhansia viikoittain, ja se on merkittävä tulonlähde. Vallitseva tilanne voi vaikuttaa myös sivumääriin, joita ei toistaiseksi ole jouduttu karsimaan.
Kalevamedian Janne Kosken mukaan huoli on siitä, että sanomalehtipaperi loppuu koko Suomessa. Sanomalehtiä pystytään painamaan Kalevamedialla tämänhetkisten tietojen mukaan ainakin kesään saakka.
Keskustelu on auki 31. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lisää aiheesta: