Suuri osa pohjoisen erittäin uhanalaisista raakkukannoista on vaarassa hävitä lähitulevaisuudessa. Metsähallituksen mukaan lajin elinympäristöt ovat heikentyneet tuntuvasti vesistörakentamisen ja jokien liettymisen seurauksena.
Esimerkiksi Luttojoen raakku on tällä hetkellä sukupuuton partaalla simpukoiden lisääntymisen estyttyä joessa 1960-luvulta lähtien. Tuolloin Jäämeren lohen nousuyhteys jokeen katkesi lopullisesti, kun Ylä-Tuuloman voimalaitos rakennetiin Venäjän puolella.
Jokihelmisimpukan toukkavaiheen isäntäkaloja ovat lohi ja taimen. Ilman niitä raakku ei pysty lisääntymään.
Kriittisessä tilassa olevan raakkukannan elvyttäminen on aloitettu istuttamalla laitoksessa kasvatettuja pikkusimpukoita takaisin kotijokeen. Raakkujen lisääntyminen on tällä hetkellä Luttojoen taimenkannan varassa.
Pohjoisen raakkukantojen pelastaminen on Metsähallituksen mukaan edelleen mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja heikentyneitä vesielinympäristöjä elvytettyä.
Metsähallitus etsi kolmivuotisessa hankkeessaan uusia raakkuesiintymiä kaikkiaan yli 500 eri kohteelta. Uusia esiintymiä löydettiin 14.
Tarkempia raakkupopulaatioiden tilaselvityksiä tehtiin yli 40 joella.
Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.