Kaksi taulua ja yksi kirja.
Ainakin ne Hilkka Karvonen toivoo vielä saavansa tehtyä eläessään. Maaliskuun puolivälissä 105 vuotta täyttänyt nainen pitää mielekkäiden asioiden parissa touhuamista tärkeänä, jotta arjessa säilyy rytmi.
– Minulta kysytään usein, miltä tuntuu olla tämän ikäinen. No, ihan tavalliselta! Tällaista elämäni on ollut jo pitkään, hän sanoo.
Hilkka ja hänen miehensä Lauri Karvonen, 88, asuvat viihtyisässä kerrostalokolmiossa Varkauden keskustassa. Asuntoa koristavat maalaukset, joita Hilkka tekee taiteeseen pyhitetyssä työhuoneessaan.
Muissa huoneissa syntyy puolestaan käsitöitä, päiväkirjamerkintöjä ja runoja. Sen jälkeen, kun Hilkka Karvonen täytti sata vuotta, hänen tuotoksiaan on koostettu omakustannekirjoiksi. Toistaiseksi niitä on ilmestynyt kuusi.
Vireä ja nauravainen 105-vuotias saa arkeensa apua kotihoidolta ja miniältä, mutta pärjää useimmissa asioissa omillaan. Fyysisestä kunnosta on pitänyt huolta joka-aamuinen lihaskuntojumppa ja se, että Karvosten kotitalossa ei ole hissiä.
– Ystäviä näkisi mielellään enemmän, mutta harva jaksaa nousta portaita tänne neljänteen kerrokseen. Me jaksamme – ja se on pitänyt mukavasti vetreänä, Hilkka Karvonen kertoo.
“Eliniän piteneminen on aalto”
Karvosen kaltaiset tervaskannot käyvät vuosi vuodelta yleisimmiksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa eli viime vuoden lopulla 1107 vähintään satavuotiasta ihmistä. Luku on kaikkien aikojen ennätys.
Satavuotiaiden määrä on kasvanut kiihtyvällä tahdilla ainakin 40 viime vuotta. Gerontologian professorin Marja Jylhän mukaan asiassa ei ole mitään yllättävää.
– Satavuotiaat ovat yksi ilmenemä yleisestä väestörakenteen muutoksesta. Kun elinajanodote kasvaa, hyvin iäkkääksi elämisen todennäköisyys nousee, Jylhä sanoo.
Suomalaisten keskimääräinen elinikä on noussut lähes yhtäjaksoisesti ainakin 200 vuotta. Aluksi lukua korotti lapsikuolleisuuden lasku, jonka sai aikaan hygienian parantuminen ja riittävän ravinnon saannin yleistyminen.
Viime vuosikymmeninä trendiä on jatkanut lääkkeiden ja terveydenhuollon kehitys.
– Eliniän piteneminen on eräänlainen aalto. Kun aluksi saatiin lapsena kuoleminen vähenemään, sitä seurasi aikuisuuden ja vanhuuden kuolleisuuden väheneminen. Nyt yli 90-vuotiaat ovat suhteellisesti nopeimmin kasvava väestöryhmä Suomessa, Jylhä kertoo.
Sattumallakin on osuutensa
Hilkka Karvonen ei osaa sanoa, miksi hänen elämänsä on venynyt poikkeuksellisen pitkäksi.
Hän epäilee yhdeksi syyksi hyviä geenejä. Karvosen siskotkin ovat päässeet lähelle sadan vuoden maagista rajaa.
Professori Jylhän mukaan perimä selittää pitkäikäisyydestä kuitenkin vain neljänneksen.
– Muut tekijät ovat elinolot, elintavat ja sattuma. Viimeksi mainittu ei tarkoita vain sitä, sattuuko jäämään nuorena auton alle, vaan myös solujemme käyttäytymistä erilaisten tautien suhteen, hän selvittää.
Vaikeat sairaudet ovat tulleet tutuiksi myös Hilkka Karvoselle, mutta hän on selättänyt vaivansa kerta toisensa jälkeen. Eräs vakavimmista tilanteista oli 1920-luvun lopulla, kun hän kymmenvuotiaana sairastui keuhkokuumeeseen.
Nuoren Hilkan elämä oli Heinäveden apteekin vaatimattomien aikalaislääkkeiden varassa.
– Rintaa pisti pahasti ja moni luuli, että kuolen. Mutta niin vain selvisin, Karvonen muistelee.
Elämän ilot kirkkaampia kuin surut
Tutkijat ovat kautta aikojen pohtineet, kuinka vanhaksi ihminen voi elää. Tällä hetkellä arvio on noin 120 vuodessa.
Maailman kaikkien aikojen vanhin ihminen, ranskalainen Jeanne Calment, saavutti aikoinaan 122 vuoden iän. Suomen ikäennätyksenä pidetään ikaalislaisen Lempi Rothoviuksen 112 vuotta.
Hilkka Karvonen tiedostaa, että myös hänen elämänsä on vääjäämättömästi loppusuoralla.
– Iloja ja suruja on ollut, mutta ilot muistaa kirkkaammin. Vaikka esimerkiksi kaipaan edesmenneitä lapsiani, aika on tehnyt tehtävänsä. Suru on hellittänyt otettaan, hän miettii.
Karvonen toivoo, että häntä seuraavat sukupolvet muistavat olla ahkeria ja kunnioittaa toisiaan.
– Pitää tarttua kaikkeen työhön, mitä eteen tulee. Se antaa voimaa, kuntoa ja jaksamista. Minkäänlaista työtä ei saa halveksia. Kaikki työ on kunniallista ja tärkeää.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.4. klo 23:een asti.
Lue myös: