LONTOO Toimenkuvani Lontoossa on viime aikoina ollut “Londongradin kirjeenvaihtaja”.
Britannian kuuluisien venäläisoligarkkien kohtaamat pakotteet, Chelsea-valioliigajoukkueen omistavasta Roman Abramovitšista maan toiseksi suurimman kartanon väitettyyn isäntään Andrei Gurieviin ovat herättäneet täällä laajaa huomiota.
Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin yhdistettyjen henkilöiden sanktiot ovat toimineet esimerkkeinä pakotteiden onnistumisista ja saaneet otsikot julistamaan, että “Londongradin aika on ohi”.
Tästä innostuneena lähdin tekemään A-studion juttua varten haastattelua, jossa yhtenä tavoitteena oli saada korruptiotutkija Tom Keatinge kiittelemään pitkään venäläistä rahanpesua läpi sormien katsoneen Britannian toimia.
Mutta kiittelyä ei kerta kaikkeaan irronnut. Tässä ote RUSI-tutkimuslaitoksen talousrikosten ja turvallisuuden laitoksen johtaja Keatingen kommenteista.
– Liika keskittyminen oligarkkeihin on valitettavaa. Sanktioista tuli koulupoikaminen kilpailu, jossa mitataan, kenellä on pisin oligarkkilista. Britannian hallitus pyrkii vain kiillottamaan kilpeään, vaikka oligarkit tuskin pystyvät vaikuttamaan Putiniin, Keatinge suomi.
Energiakauppojen lopettaminen tärkeintä
Keatingen alaa on nimenomaan turvallisuuden ja korruption rajapinta ja hänellä oli kaksi tärkeää pointtia.
Ensinnäkin oligarkkeihin keskittymisen sijaan maiden pitäisi kilpailla Venäjän talouden kampittamisessa, jotta maan kyky käydä sotaa häiriintyisi. Tässä avainasemassa on venäläisen kaasun ja öljyn ostojen lopettaminen.
Toisekseen sanktiot eivät ole sama asia kuin rahanpesun vastaiset, pysyvät toimet.
Kukaan ei tiedä, kuinka kauan oligarkkeihin kohdistetut sanktiot pidetään voimassa. Omistukset on jäädytetty ja niiden pysyvään menettämiseen tarvittaisiin todisteet laittomuuksista, joiden löytäminen voi olla mahdotonta.
Lontoo on yksi maailmanlaajuisen rahanpesun keskuksista. Korruptio tekee maailmasta epävakaamman ja lisää konfliktien riskejä. Hämäräperäinen raha voi olla myös haitta demokratialle Britanniassa, jos sen vaikutus hiipii politiikkaan.
Mutta “Londongradin” oligarkit eivät vaikuta olevan ratkaisujen ytimessä juuri nyt, kun katsotaan Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiskeinoja. Siitäkin huolimatta, että Roman Abramovitš on ponnahtanut pinnalle rauhantunnusteluissa välittäjän roolissa.
Venäläisen rahan Britannialle aiheuttamat ongelmat eivät juuri nyt ole Euroopan polttavin uhka.
Kysyin turvallisuusasiantuntijalta Keatingelta myös, voisivatko oligarkkien kiinteistöomistukset tai yhteiset hankkeet olla konkreettisempi riski Suomelle kuin Britannialle. Täällä Britanniassa kun ollaan Atlantilla sijaitsevalla saarella 3 700 kilometrin päässä Venäjän rajalta.
Keatinge vastasi diplomaattisesti.
– Jalkapallojoukkueiden ja kartanoiden omistukset Britanniassa herättävät huomiota, mutta likainen raha on koko Euroopan laajuinen ongelma, johon on nyt pakko herätä.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan kello 23:een asti.
Lue myös: