Viime vuodet ovat tarjonneet meille monta syytä ahdistua: on ilmastokriisiä, koronakriisiä ja nyt vielä Ukrainan sota.
Epävakaassa maailmantilanteessa saatamme ajatella, että ei ole oikein keskittyä omaan onnellisuuteen ja hyvinvointiin, mutta Onnellisuustutkimusinstituutin perustajan, stressivalmentaja Miia Huitin mukaan se kannattaisi.
– Saatamme kokea syyllisyyttä ja ajatella, että onnellisuus on vain ekstraa ja kaikki ekstra on nyt jätettävä pois elämästä. Mutta tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset ovat avuliaampia, luovempia, tuottavampia ja terveempiä.
Huitin mukaan vaikeankin tilanteen keskellä ihmiset voivat itse valita omat ajatuksensa, asenteensa ja reaktionsa.
– Sitä kautta olemme kykeneväisempiä reagoimaan haastavaan tilanteeseen ja pystymme myös auttamaan niitä, jotka ovat hädässä, Huitti sanoo.
Huitti tietää monta tutkitusti hyvää keinoa, joilla jokainen voi helposti lisätä iloa ja onnellisuutta elämäänsä, mutta palataan niihin hieman tuonnempana.
Burnoutista uudelle uralle
Huitti on itse kokenut vakavan loppuunpalamisen ja masennuksen. Urasuuntautuneen, täydellisyyden tavoittelijan ja ylisuorittajan tie nousi lopulta pystyyn, kun lyhyen ajan sisällä Huitti sai kolme lasta, vastikään hankittu talo paljastui hometaloksi ja hänen miehensä sairastui. Huitti kertoo, että hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia.
Lääkärit sanoivat Huitille, että hänen toipumisensa kestäisi ainakin kaksi vuotta. Silloin Huitti alkoi tutkia asiaa ja löysi uudenlaisia työkaluja oman hyvinvointinsa tukemiseen.
– Ajattelin, että on aivan humpuukia pitää esimerkiksi jotain kiitollisuuspäiväkirjaa, en ole kiitollinen mistään, minua vain ärsyttää kaikki, olen vihainen ja väsynyt. Mutta olin niin epätoivoinen, että minun oli pakko kokeilla.
Kun keinot alkoivatkin toimia, Huitin maailma mullistui. Hän jätti silloisen työnsä, kouluttautui stressivalmentajaksi ja ryhtyi yrittäjäksi. Aluksi hän keskittyi uudessa työssään siihen, miten stressistä pääsee eroon, mutta viime aikoina hän on alkanut katsoa asiaa hieman toisesta näkökulmasta.
– Kääntöpuoli stressistä on onnellisuus ja haluan tuoda sitä enemmän esiin. Emme puhu vain negatiivisesta stressistä, vaan puhumme voimavarojen vahvistamisesta ja onnellisuuden lisäämisestä.
Kiitä, hehkuta ja vaali ihmissuhteitasi
Kaksi vuotta sitten Huitti perusti Onnellisuustutkimusinstituutin, joka kokoaa yhteen alan tutkijat, viimeisimmän tutkimustiedon sekä onnellisuuden lisäämisestä kiinnostuneet työyhteisöt ja yksilöt.
Pyysimme Huitin tiimiä kokoamaan tutkimustietoon perustuvia vinkkejä ilon ja onnellisuuden lisäämiseen.
1. Toisten ihmisten auttaminen
Vapaaehtoistyö lisää pitkällä tähtäimellä ihmisten onnellisuutta. Kun autamme toisia, saamme palkinnoksi hyvää mieltä. Vapaaehtoistyö lisää myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöstä hyötyy ehkä jopa enemmän, kun sen aloittaa silloin, kun ei itse ole onnellisimmillaan.
– Jos emme pysty auttamaan ukrainalaisia, voimme auttaa vaikka meidän lähellä asuvaa yksinäistä vanhusta. Autetaan niillä keinoilla, joita meillä on, Miia Huitti toteaa.
2. Ihmissuhteisiin panostaminen
Stressissä ja pelossa helposti sulkeudumme ja eristäydymme, mutta silloin kannattaisi juuri viettää aikaa rakkaimpien ihmisten kanssa, sillä toiset ihmiset ovat yksi tärkeimmistä onnellisuuden lähteistä.
Koronaepidemian aikana Miia Huitti on muun muassa kuntoillut ja siivonnut ystäviensä kanssa etäyhteyden välityksellä.
– Toinen on Vantaalla ja toinen Pirkkalassa. Laitamme luurit päähän ja lähdemme yhdessä aamulenkille, vaikka emme voi nähdä toisiamme. Se on tuonut tosi paljon iloa. Välillä on sovittu, että siivoa sinä vaatekaappisi, minä siivoan meidän lusikkalaatikon. 20 minuuttia ja puhelun päättyessä on saatu yhdessä asioita aikaan.
Ystävän kanssa voi murehtia yhdessä maailman menoa, mutta Huitti kehottaa välillä myös sopimaan, että yhteisellä lenkillä keskitytään puhumaan vain hyvistä asioista ja siitä, mikä tällä hetkellä on parasta.
3. Kiitollisuus
Kiitollisuudella on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia. Se muun muassa parantaa henkistä hyvinvointia, lisää optimismia ja onnellisuuden tunnetta, kohentaa itsetuntoa, antaa lisää energiaa sekä lievittää stressiä ja ahdistusta.
Helpoimmillaan kiitollisuutta voi harjoitella keksimällä joka päivä yhden asian, josta on kiitollinen. Vähitellen kiitollisuus lisääntyy ja yhtäkkiä huomaa olevansa kiitollinen hyvin monista eri asioista. Kiitollisuuden aiheita voi miettiä vaikka hampaita pestessä.
Kiitollisuusharjoitukset olivat avainasemassa Miia Huitin paranemisprosessissa. Hän tekee edelleen joka päivä kolmen minuutin mittaisen kiitollisuusharjoituksen.
– Hengitän syvään ja ajattelen minuutin menneisyyden aiheita, joista olen kiitollinen. Sitten mietin minuutin tämän hetken kiitollisuuden aiheita ja sitten ajattelen, mistä voin kiittää itseäni. Se on minun salainen aseeni. Lasten kanssa joka ilta ennen kuin käymme nukkumaan, kysymme mikä oli tänään parasta, mistä olet kiitollinen, mistä tulit iloiseksi, mille nauroit.
4. Hehkuttaminen
Onnellisuus on loppujen lopuksi pieniä hetkiä arjessa. Tutkimuksen mukaan pieniäkin asioita hehkuttavat ihmiset ovat taipuvaisempia olemaan toiveikkaampia, ulospäinsuuntautuneempia, itsevarmempia ja vähemmän neuroottisia.
Kiinnitä tietoisesti huomiota siihen hyvään, mitä itselläsi on.
– Nautitaan vaikka päiväkahvista kaikilla aisteilla. Vitsi, miten hyvää kahvia, tuoksuupa se hyvältä, lämmittää ihanasti kehoa ja virkistää, Huitti kuvailee.
5. Luonto
Tutkimusten mukaan luonnossa liikkumisella ja jo pelkällä luonnossa oleskelulla on monia positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
Luonnossa oleskelu muun muassa laskee verenpainetta, vähentää stressiä, kohentaa mielialaa, rentouttaa ja virkistää. Luonnossa myönteisten tunteiden kokeminen lisääntyy ja vastaavasti epämiellyttävät tunteet vähenevät. Luonnossa liikkumisen on myös todettu vähentävän masentuneisuuden oireita.
6. Itsemyötätunto
Olemme usein hyvin kriittisiä itseämme kohtaan, mutta tässä maailmantilanteessa itsekriittinen puhe kannattaa lopettaa. Itsekritiikki vain lisää stressiä ja heikentää toimintakykyä.
Kun seuraamme sotauutisia ja murehdimme, ajatukset voivat helposti harhailla ja toimintakyky voi olla alhainen. Itseään kohtaan kannattaa nyt olla armollinen. Anna itsellesi aikaa ja puhu itsellesi lempeästi ja ymmärtävästi: on luonnollista tuntea tällä tavalla, tässä hetkessä en pysty tämän parempaan.
Itselleen voi myös kirjoittaa jonkin hyvää mieltä tuottavan tsemppilauseen vaikka muistilappuun työpöydälle. Miia Huitilla on vessassaan taulu, jossa lukee "elämäsi parhaat hetket ovat käsillä juuri nyt, nauti niistä". Huitin ystävää lohduttaa lappu, jossa lukee: "häpeällä siitä selviää".
7. Läsnäolon kehittäminen
Läsnäolo ja pysähtyminen selkiyttävät ajatuksia, auttavat lievittämään stressiä ja parantamaan keskittymistä ja muistia.
Työpäivän lomassa voi vaikka sulkea silmänsä kahdeksi minuutiksi, keskittyä hengittämiseen ja kuulostella, miltä omassa kehossa tuntuu juuri nyt.
– Se, että olemme hiljaa omien ajatustemme kanssa, vahvistaa intuitiota, luovuutta sekä kykyä nähdä ratkaisuja haastavissakin tilanteissa.
8. Resilienssin vahvistaminen
Tutkaile itseäsi, miten olet aiemmin selvinnyt vaikeista tilanteista. Millaiset keinot auttoivat sinua silloin, kun koronapandemia iski? Miten voisit hyödyntää niitä keinoja nyt? Tiedosta, että sinulla on kyky päästä vaikeuksista takaisin elämään.
9. Huolehdi perusasioista
Kriisin keskellä voi olla vaikea saada nukuttua, kun asiat pyörivät mielessä. Väsynyt pää tuottaa uhkakuvia ja silloin mielenrauhaa on vaikea saavuttaa. Huolehdi siis, että nukut riittävästi ja syöt hyvin.
Millaiset asiat tuovat iloa sinun päivääsi ja elämääsi? Osallistu keskusteluun ja jaa omat vinkkisi. Kommentointi on avoinna torstaihin 7. huhtikuuta klo 23 saakka.
Lue myös: