Kun vieras eläin lähestyy lammastilan aitausta, susikarkotin pärähtää soimaan tai välkyttää kirkkaita valoja.
Liiketunnistimella toimiva karkotin on yksi tyyppi, jota Susilife-hankkeessa on testattu. Hankkeen tarkoituksena on susien ja ihmisten rinnakkaiselon parantaminen ja susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen ehkäiseminen.
Eläintilat saivat hankkeen kautta erilaisia laitteita ja varusteita. Ääni- ja valokarkottimista sekä valvontalaitteista kerättiin käyttökokemuksia kyselyllä viime laidunkauden päätteeksi.
Erityisesti riistakamerat ja seurantalaitteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, mutta ei niinkään petovierailujen torjunnassa, vaan laiduntavien eläinten tarkkailussa.
Petoaitaa on hoidettava
Suurin osa kokeiluihin osallistuneista on lammastilallisia. Yli puolella laitumista oli käytössä sähköistetty suurpetoaita, joka on edelleen varmin tapa torjua susien pääsy laitumille.
Petoaita ei kuitenkaan pidä susia poissa, jollei sen alustaa pidetä puhtaana kasvillisuudesta. Niittäminen on koettu työlääksi. Aitojen alustojen avoimina pitämiseen aiotaan kokeilla kateratkaisuja, jotka tulevat käyttöön alkavalla laidunkaudella.
Tiloilla testattiin myös GPS-pantoja, riista- ja valvontakameroita sekä karkotelaitteita, joiden pelote perustuu valoon, ääneen tai niiden yhteisvaikutukseen.
– Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että GPS-pannan avulla saadaan arvokasta lisätietoa lampaiden liikkeistä laitumella, erityisesti silloin kun laidun sijaitsee kaukana tilakeskuksesta, kertoo suunnittelija Mari Tikkunen Suomen riistakeskuksesta.
Riista- ja valvontakameroista saatu tieto laidunalueella tapahtuvista liikkeistä koettiin tärkeäksi suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, mutta niiden nähtiin hyödyttävän myös päivittäistä eläinten tarkkailua.
Valvonta- ja riistakameroihin tallentui useita kuvia suurpedoista laidunkauden aikana. Myös tyhjät kuvat olivat tarpeellinen tieto tilallisille. Jos kuvissa ei näy petoja, niitä ei todennäköisesti laitumien lähellä liiku.
Karkotelaitteista karttui kokemuksia
Tilalliset saivat kokeiltavakseen viisi erilaista karkotinta ja monella tilalla oli kokeilussa myös omia keinoja petojen karkotukseen, radion soittamisesta laumanvartijakoiriin ja hajukarkottimiin.
Varsinaisten karkotelaitteiden tehoa ei pystytty varmistamaan, koska riistakamerakuvaa pedon pakenemisesta karkottimen johdosta ei saatu tallennettua.
Kyselyn tulosten perusteella käyttäjät pitivät kuitenkin etenkin Foxlights-valokarkotinta helppokäyttöisenä ja toimivana. Laitteen toiminta perustuu vaihtelevassa rytmissä välkkyvään valosarjaan.
Lampaat ottivat valon omakseen ryhmittyen sen luo yön viettoon, kuin majakalle. Vaikka karkottimen ei oletettu toimivan näin, samalla saatiin tietää, ettei karkotin häiritse laiduntavia eläimiä. Muidenkaan laitteiden ei koettu vähentävän laiduneläinten hyvinvointia, vaan lampaat ja naudat tottuivat laitteisiin.
Eläintilallisten käyttökokemuksia erilaisista petosuojausmenetelmistä kerätään vuoteen 2024 asti. Parhaat käytännöt kootaan petovahinkojen ennaltaehkäisyn työkalupakiksi.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 2.4. klo 23 saakka.
Lue myös: