Jos Venäjä sulkisi kaasuhanansa Euroopan mailta, isku lännen talouteen olisi dramaattisesti suurempi kuin nykyisen pakotetilanteen jatkuminen, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
– Tilanteeseen voidaan päätyä, jos venäläiset kieltäytyvät myymästä kaasua, tai Euroopan yhteisellä päätöksellä, jossa kieltäydytään ostamasta venäläistä energiaa.
A-Talkissa torstaina vieraillut Spolander muistuttaa, että Suomeen kohdistuvien vaikutusten kannalta Eurooppa on keskeisessä roolissa. Suomen viennistä viisi prosenttia suuntautuu Venäjälle ja 70 prosenttia Eurooppaan.
– Jos katsotaan, millä alueella tapahtuva taloudellinen taantuminen vaikuttaa enemmän Suomeen, totta kai se on Eurooppa.
Jos Venäjän kauppa loppuisi kokonaan, se alentaisi Spolanderin mukaan Suomen kasvua 1,5 prosenttiyksikköä. Se ei vielä ajaisi Suomen taloutta suuriin vaikeuksiin. Jos Eurooppa joutuisi taantumaan energiatoimitusten loppumisen takia, se vaikuttaisi jo enemmän.
– Tilanteellla olisi myös luottamukseen kohdistuva valtavan suuri vaikutus. Kotitaloudet säikähtäisivät vielä nykyistäkin enemmän, samoin yritykset, jotka lopettaisivat investoinnit, Spolander sanoo.
Tutkimuslaitos Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta katsoo, että Venäjän ilmoitus kaasun ruplakaupasta on osa taloudellisesta sodankäyntiä.
– Taloudellisessa sodankäynnissä Venäjä on todella heikko länteen verrattuna. Venäjä on ajanut itsensä kulmaan, ja kulmaan ajautunut pelaa rajummin. Venäjä on yllättänyt aikaisemminkin, Maliranta pohtii.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on varoittanut, että Venäjä keskeyttää kaasuntoimitukset ostajille, jotka eivät maksa valtio-omisteisen kaasuyhtiön Gazpromin myymää kaasua ruplissa.
Putinin antaman asetuksen mukaan epäystävällisten maiden pitää perjantaista alkaen maksaa kaasulaskunsa ruplissa eurojen sijaan. Tällaisiin ei-ystävällisiin maihin Venäjä lukee muun muassa EU-maat eli myös Suomen
Länsimaiden olisi maksettava toimitukset Gazpromin pankin kautta, mikä vahvistaisi talouspakotteiden ahdistaman ruplan asemaa.
Euroopan maat ovat kieltäytyneet ruplakaupasta, sillä ne maksavat venäläiskaasusta pääsääntöisesti euroissa. Läntisten ostajien mielestä ruplien vaatiminen rikkoo olemassa olevia kaasuntoimitussopimuksia.
A-Talkissa Suomen ja Euroopan taloustilanteesta olivat keskustelemassa myös työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.
Lue lisää: