Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, päätti kildininsaamelainen Andrei Danilov julkaista Facebook-sivullaan videon, joka saattaisi hänet vaaraan omassa kotimaassaan.
Saamelaisneuvoston kulttuurilautakunnan jäsenenä ja poliitikkona tunnettu Danilov vastusti videolla julkisesti Venäjän sotatoimia Ukrainassa ja kertoi olevansa itse vaarassa Venäjällä.
Tämän jälkeen hän päätyi hakemaan poliittista turvapaikkaa Norjasta. Maaliskuun lopulla Norjan maahanmuuttovirasto kuitenkin hylkäsi Danilovin hakemuksen. Hylkäämisen syyksi koitui Danilovin viisumi Sveitsiin, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta turvapaikkaan Norjassa.
Danilov odottaa yhä asian käsittelyä kaukana Venäjältä. Hän päätti jättää kotipaikkakuntansa, sillä halusi päästä kertomaan totuuden koko maailmalle siitä, mitä Venäjän valtion rajojen sisällä tapahtuu.
– Venäjällä on vaarallista kertoa totuutta, ja jos minä en sitä tee, niin kuka?
Danilovin mukaan elämä on muuttunut paljon ympäri Venäjää.
– Maassa vallitsee diktatuuri, ja ihmisoikeuksia tai kansainvälisiä normeja pyritään rajoittamaan. Jos ennen viranomaiset yrittivät muodollisesti seurata kansainvälisiä normeja, niin nyt niistä ei välitetä ollenkaan, kertoo Danilov.
Väestöä pelotellaan kovilla rangaistuksilla, mikäli on eri mieltä kuin valtaapitävät. Danilovin mukaan tämä vaikuttaa paljon myös alkuperäiskansojen ja saamelaisten arkielämään.
– Saamelaiset ja muut etniset ryhmät ovat osa yhteiskuntaa, mutta kun otetaan huomioon se, että me asumme syrjässä ja elämme köyhyydessä, ovat nämä kysymykset meille akuutteja. Saamelaisyhteisö on peloissaan, vaikka on myös ihmisiä, jotka tukevat sotaa, kertoo Danilov.
Esimerkiksi Venäjän suurin alkuperäiskansaorganisaatio RAIPON on ilmaissut tukensa sodalle.
Petsamolainen pataljoona tuhoutui lähes kokonaan Ukrainassa
Tällä viikolla verkkolehti The Barents Observer uutisoi, kuinka ukrainalaistietojen mukaan arktiselta alueelta lähtöisin ollut venäläispataljoona tuhoutui melkein kokonaan. Venäjä oli lähettänyt Petsamon alueelta, läheltä Suomen ja Norjan rajaa, 648 sotilaan pataljoonan Ukrainaan. Sotilaista vain kolme säilyi hengissä, verkkolehti kirjoittaa. Suomessa asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.
Petsamon alueella asuu sekä kolttasaamelaisia ja kildininsaamelaisia. On kuitenkin epävarmaa, kuuluiko pataljoonan sotilaisiin saamelaisia.
Andrei Danilov seuraa sodankäyntiä ja tiedonvälitystä tarkasti. Hänkään ei ole täysin varma, oliko taistelussa mukana saamelaisia. Venäjällä tällaisen tiedon välittämisestä voi seurata vankeustuomio.
– Olen nähnyt informaatiota monesta eri lähteestä. Venäjällä on kielletty kommentoimasta sotatietoja. Se on laitonta ja siitä voi saada jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksen. Minusta se voi olla mahdollista, että saamelaisia oli tässä joukossa palveluksessa, sanoo Danilov.
Sodanvastaisia keskusteluja on käyty vain vähän saamelaisten keskuudessa. Venäjä pyrkii sensuroimaan kaiken, mikä tulee julki.
– Saamelaisyhteisö ei uskalla puhua tästä. Se on hyvin vaarallista. Ainoastaan ulkomailla meillä on mahdollisuus puhua vapaasti, ja siksi lähdin Venäjän Saamenmaalta, koska halusin kertoa totuuden. Maailman tulee tietää, mitä Venäjän rajojen sisällä tapahtuu, sanoo Danilov.
Venäjän saamelaisia on myös joutunut osalliseksi sotapropagandaan.
Turvapaikkahakemuksen hylkäys satutti
Andrei Danilov pettyi, kun Norjan maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkahakemuksensa. Saamelaisena hän toivoo, että saisi turvapaikan saamelaisalueelta Norjasta.
Danilov pyysi apua asian käsittelyyn Norjan saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka huomauttaa, että Norjan maahanmuuttolain mukaan on yhä mahdollista käsitellä hakemusta, jos hakijalla on yhteyksiä valtioon.
– Saamelaiset on yksi kansa Norjan, Venäjän, Suomen ja Ruotsin rajojen sisällä, perustelee Muotka.
Danilov kokee, että hänelle olisi turvallista olla omiensa joukossa maassa, jonka lainsäädäntö kunnioittaa saamelaisten oikeuksia.
– Hain poliittista turvapaikkaa Norjan Saamenmaalta. En lähtisi pois kotiseudultani, vaan muuttaisin toiselle alueelle Saamenmaalla. Norja haluaa nyt lähettää hakemukseni Sveitsiin, joka ei ole osa Saamenmaata. Se satuttaa minua todella paljon, kertoo Danilov.
Tulevaisuudessa Danilov toivoo pääsevänsä jatkamaan perinteisten saamelaisten elinkeinojen parissa. Hän haluaa oppia lisää kieliä, mukaan lukien saamen kielen. Hän ei aio luovuttaa taistelemasta saamelaisten oikeuksien puolesta.
Vaikka Venäjän saamelaisten tilanne on yhä huolestuttava, uskoo Danilov kulttuurinsa säilyvän.
– Saamelaisten oikeudet tulevat kuitenkin katoamaan Venäjällä. Meillä ei ole enää muuta oikeutta, kuin tanssia ja laulaa. Meillä ei ole oikeuttaa maahan, veteen eikä tundraan, sanoo Danilov.
Mutta pääseekö hän enää palaamaan takaisin kotiinsa Kuolanniemimaalle, sitä ei vielä tiedä.
– Toivon, että voisin vielä palata. Mutta poliittisen turvapaikan hyväksynnän ehdoilla en sitä voi tehdä.
Andrei Danilov osallistui Ylen haastatteluun sähköpostitse.
4.4.2022 kello 9.20: Uutisessa olevaa sitaattia tarkennettu.