Venäjän presidentin Vladimir Putinin sodanjulistuksesta oli kulunut alle tunti, kun kyberhyökkäys rikkoi Ukrainan hallinnolle satelliittiyhteyksiä tarjoavan Viasat-yhtiön modeemit Euroopassa. Samaan aikaan useat hakkeriryhmät iskivät ukrainalaisten yritysten ja pankkien palvelimille tarkoituksenaan tuhota näiden tietokannat.
Ukrainan turvallisuus- ja puolustusneuvoston varajohtaja Serhii Demadiuk kuvaili verkkohyökkäyksiä talouslehti Financial Timesille monimutkaiseksi kyberoperaatioksi ja ensisilmäykseksi siitä, miltä todellinen kybersota näyttää.
Laajuudestaan huolimatta Ukrainaan kohdistuneiden kyberiskujen vaikutukset näyttävät toistaiseksi jääneen vähäisiksi. Suurempaa tuhoa ovat tehneet pommit ja ohjukset.
Kyberaseet ovat kuitenkin nyt viimeistään ilmestyneet sodan näyttämölle.
Useiden länsimaiden viranomaiset ovat viime viikkoina varoittaneet kyberhyökkäysten kasvaneesta uhasta. Tällä viikolla suojelupoliisi kertoi, että tulevina kuukausina Venäjä todennäköisesti kohdistaa kyberoperaatioita Suomea vastaan.
Tähän mennessä Suomen kyberympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan erilaisten verkkohyökkäysten määrät ovat pysyneet Ukrainan sodan syttymisen jälkeen normaalilla tasolla.
Valppautta on kuitenkin nostettu. Lisäksi huoltovarmuuden kannalta tärkeitä organisaatioita on pyydetty kertomaan havainnoistaan matalalla kynnyksellä.
Tällaisia kriittisiä toimijoita ovat esimerkiksi sähkön-, veden- ja lämmönjakelusta vastaavat yhtiöt.
Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä on nähty viime vuosina, etenkin Ukrainassa. Venäjän kybervoimien koelaboratorioiksi joutuneessa maassa kyberisku on katkaissut sähköt kaksi kertaa.
Kiristysohjelmat ja tietokantoja tuhoavat wiper-haittaohjelmat ovat tuhonneet sairaaloiden ja virastojen tietokantoja eri puolilla maailmaa.
Viime keväänä kiristysohjelma sulki Texasista New Jerseyhin kulkevan öljyputken. Keystonen öljyputkeen kohdistunut hyökkäys oli ensimmäinen Yhdysvaltain maaperällä tehty kyberisku fyysistä infrastruktuuria vastaan.
Usein tuhoa aiheuttaneiden kyberhyökkäysten taustalta löytyy venäläinen hakkeriryhmä. Aina kyseessä ei kuitenkaan ole valtiollinen toimija. Itä-Euroopassa ja Venäjällä toimii monia rikollisia hakkeriryhmiä, joiden tavoitteet ovat puhtaasti rahallisia.
Esimerkiksi Keystonen verkkohyökkäys oli yksityisten venäläisten kyberrikollisten aikaansaannos. Öljyputkea hallinnoivan Colonial Pipeline -yhtiön kerrotaan maksaneen hakkereille salauksen purkamisesta noin 5 miljoonaa dollaria.
Tästä huolimatta Yhdysvallat on peräänkuuluttanut Putinin hallinnon vastuuta iskun sallimisesta.
Tietoverkossa rajat valtiollisten ja yksityisten toimijoiden välillä ovat sumeat.
Venäjän tiedetään katsovan verkkorikollisryhmien toimintaa sormien läpi niin kauan kun hyökkäykset kohdistuvat länsimaihin. Ukrainan hallinto on puolestaan pyytänyt eri maiden hakkereita liittymään kybersotaan Venäjää vastaan.
Kaikki tämä luo sekasortoa digitaaliselle taistelukentälle.
Kyberhyökkäyksen tekijän selvittäminen vaatii valtavasti aikaa ja tietoteknistä salapoliisityötä. Sodan keskellä tähän ei välttämättä ole mahdollisuuksia.
Kun täyttä varmuutta ensimmäisen iskun tekijästä ei ole, vastahyökkäyksen kohdistaminen on vaikeaa. Väärin tulkittu hyökkäys voi johtaa tarpeettomaan eskalaatioon.
Kyberaseet nähtiin aikoinaan ydinaseiden kaltaisena pelotteena. Nyt niiden käyttö on nopeasti normalisoitumassa.
Pitkälle digitalisoituneessa maailmassa tämä on johtanut sivullisten uhrien määrän kasvuun.
Viasatin satelliittiyhteyden katkaiseminen vaikeutti Ukrainan armeijan viestintää. Samalla se katkaisi internet-yhteydet kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä eri puolilla Eurooppaa. Saksassa hyökkäyksen takia lähes 6 000 tuulivoimalaa menetti yhteyden ohjauskeskukseen.
Viisi vuotta sitten Venäjän sotilastiedustelupalvelun GRU:n kehittämä NotPetya-haittaohjelma lähti leviämään Ukrainasta aiheuttaen 10 miljardin euron vahingot ympäri maailman.
Kyberhyökkäykset eivät tunne valtioiden rajoja, eikä niitä voi sotajoukkojen tavoin vetää takaisin. Hyökkäyksen seuraukset ovat usein yllätys myös iskun tekijälle.
Tästä huolimatta kyberhyökkäys on yhä houkuttelevampi ase armeijoiden arsenaalissa.
Kuten venäläinen näytelmäkirjailija Anton Tšehov on opettanut: jos näyttämöllä on ase, sillä pitää ampua.
Tämä on viimeinen Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Jatkossa seuraamme sodan käänteitä tarvittaessa analyysein. Voit keskustella aiheesta keskiviikko-iltaan kello 23:een asti.
Lue myös: