Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti torstaina asetuksen, joka mukaan "epäystävällisten maiden" tulee tästä päivästä alkaen maksaa kaasulaskunsa ruplilla.
Niiltä, jotka eivät tähän suostu, väännettäisiin kaasuhana kiinni. Tilanne on ennenkuulumaton – öljy ja kaasu ovat virranneet Euroopassa jopa kylmän sodan aikana.
Tänään perjantaina Kremlistä kiiri tieto, että vaatimus ruplien käytöstä ei astukaan voimaan tänään vaan vasta vähin erin kuun lopulta alkaen.
Onko Putinin ruplakiristys sittenkin bluffia? Ainakin maakaasumarkkinoilla taidetaan epäillä niin. Kaasun hinta on korkealla, mutta ei läheskään niin korkealla kuin pari viikkoa sitten. Tästä voi päätellä, että kaasun uskotaan virtaavan.
– Kyllä varmaan uskotaan ja on myös ihan hyvä syy uskoa niin, sanoo Laura Solanko, joka toimii vanhempana neuvonantajana Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa.
– Jos Venäjä lopettaisi kaasun viennin Eurooppaan, sitä kaasua ei voi viedä muuallekaan. Kaasuputket ovat fyysisiä rakennelmia, joita ei voi kääntää yhdessä yössä. Kaasun katkaisu tarkoittaisi, että Venäjältä loppuisi kokonaan vientitulo kaasusta.
Jos Venäjä haluaisi kiristää länsimaisia yrityksiä ruplan käyttöön, sillä olisi Solangon mukaan paremmat onnistumisen mahdollisuudet öljytuotteissa. Öljyä voi sentään liikuttaa tankkereilla.
"Kovin vaikea nähdä hyötyä"
Suomen Pankin asiantuntijoille on ollut koko ajan epäselvää, mitä Venäjä uskoo saavuttavansa sillä, jos kaasukauppaa ryhdyttäisiin käymään ruplilla.
– Kovin vaikea nähdä siinä yhtään mitään hyötyä. On puhuttu, että ruplien käytöllä voisi olla vaikutusta ruplan kurssiin, mutta jo tällä hetkellä venäläisyritysten on kotiutettava 80 prosenttia vientituloistaan rupliksi. Se, että jatkossa sata prosenttia tulisi ruplina, ei muuttaisi kokonaiskuvassa mitään, Solanko sanoo.
Solangon mukaan Kremlissä on unohdettu, että yritysten väliset sopimukset eivät muutu hallitusten käskyillä.
– Jos laskutusvaluuttaa halutaan vaihtaa, kaasuyhtiö Gazpromin tulisi ottaa yhteyttä jokaiseen eurooppalaiseen asiakkaaseensa ja aloittaa neuvottelut. Eurooppalainen yritys ei muuta toimintaansa Kremlin käskystä.
Solanko muistuttaa, että ruplan käyttö edellyttäisi myös sen sopimista, mikä on ruplan vaihtokurssi. Tällä hetkellä ruplan arvo on täysin keinotekoinen.
Ei enää pehmeää vaikuttamista
Eurooppan ja Venäjän välistä valtapolitiikkaa tutkinut Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen pitää ruplakiristystä osana Venäjän informaatiosodankäyntiä, jossa panoksia nostetaan koko ajan.
– Taloudellisesti ruplaan siirtymisessä ei ole paljon järkeä, mutta Venäjä voi vaatimuksillaan valmistautua seuraaviin askeliin. He voivat esimerkiksi omassa propagandassaan kertoa kansalle, että ruplaa nostetaan suurten valuuttojen joukkoon, Tynkkynen sanoo.
Ruplavaatimus voidaan esittää myös oikeutettuna vastavetona sillä, että Venäjä on joutunut taloudellisten pakotteiden kohteeksi.
– Ja toisaalta, jos Venäjä päätyisi sulkemaan hanat, he voisivat väittää sen olevan oikeutettua koska vaatimusta ei toteltu.
Suomen Pankin Solanko ei usko kaasutoimitusten keskeyttämiseen, mutta Helsingin yliopiston Tynkkynen ei sulje vaihtoehtoa kokoonaan pois.
– Energia on ollut Venäjälle ensisijaisesti pehmeän vallan väline. Nyt väläytellään sitä kovaa energia-asetta.
Tilanne on hyvin poikkeuksellinen.
– Jos ajatellaan öljyn ja kaasun virtaa Eurooppaan, Venäjä on toimittanut aina sen minkä on sopimuksissa luvannut – pois lukien Ukrainassa 2006-2009 tapahtuneet keskeytykset, Tynkkynen sanoo.
Gasum: Ei yhteydenottoja
Kaasuyhtiö Gasumilta kerrotaan, että maakaasu virtaa itärajan yli normaalisti, eikä tilanne ole muutoinkaan aiheuttanut ylimääräisiä sydämentykytyksiä.
– Ihan rauhallisesti olemme tilannetta seuranneet, sanoo viestintäjohtaja Olga Väisänen.
– Meillä on sopimus euroissa ja euromääräisenä. Vastapuoli ei tähän mennessä ole ottanut asian tiimoilta yhteyttä.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.5. kello 23:een saakka.
Lue lisää: