Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo, että keskustan puoluevaltuustoon ollaan valmistelemassa laajaa keskustelua Suomen turvallisuudesta ja mahdollisesta liittoutumisesta sekä Nato-jäsenyyshakemuksen jätttämisestä.
– On tärkeää arvioida muuttunutta tilannetta liittoutumiskysymyksen valossa, Saarikko sanoo.
– Venäjä petti luottamuksemme.
Annika Saarikko ei kertonut haastattelussa omaa Nato-kantaansa.
– Turvallisuusympäristön muutos ja Venäjän raakalaismainen hyökkäys eivät ole voineet olla vaikuttamatta omaan ajatteluuni. Rohkenen vedota siihen, että osana valtioneuvostoa ja tasavallan presidentin ja hallituksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan jäsenyyttä, pidän perusteltuna että kerron oman kantani siinä yhteydessä kun ratkaisuja mahdollisesti tehdään.
Kehyksiin on tulossa poikkeuslauseke
Euroopassa jyllää inflaatio ja talouden kasvuennusteisiin liittyy epävarmuutta. Saarikko haluaa säilyttää valtiontalouden päätöksenteossa reagointivaraa. Hallitus kokoontuu kehysneuvotteluihin tiistaina.
– Päätöksenteossa liikkumavaraa olisi jätettävä myös syksyyn. Ihan kaikkia menoja ei pidä sitoa nyt, sanoo Saarikko.
Hallitus on aiemmin sopinut, että tämän kevään kehysneuvotteluissa päätetään 370 miljoonan euron säästöistä.
Saarikko on aiemmin painottanut, että koronan jälkeen on palattava tiukempaan talouspolitiikkaan ja suunnitelluissa kehyksissä on pysyttävä. Tilanne on muuttunut Venäjän hyökättyä yli kuukausi sitten Ukrainaan, vaikka perusvire on Saarikon mukaan ennallaan.
– Viime keväänä päätettyjä valtion talouden kehyksiä tullaan noudattamaan kaikissa muissa kuin varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Näiden osalta rakennamme poikkeuslauseketta kehykseen, kertoo Saarikko.
Menoja riittää sekä lisäbudjettiin että kehyksiin
Maatalouden tukemisesta lisäbudjetissa on jo sovittu, puolustusvoimat saa lisärahaa arviolta satoja miljoonia euroja ja perjantaina hallitus sopi kuljetusalan tukemisesta noin 75 miljoonalla eurolla.
Saarikko ei halunnut Ykkösaamussa arvioida puolustusmenojen tarkkaa mittakaavaa.
– Kriisi tuo tarpeen lisätä panostuksia puolustukseen, huoltovarmuuteen, energiaan ja pakolaisiin, kaikkiin näihin. Haluamme, että kunnilla on vahva rooli pakolaiskysymyksen hoidossa, Saarikko toteaa.
Hän viittaa haastattelussa ensimmäisiin näkemiinsä arvioihin, jotka on tehty 60 tuhannen ukrainalaispakolaisen pohjalta.
– Se tarkoittaa vuositasolla tästä eteenpäin vähintään puolen miljardin lisämenoa. Luotan, että meillä on suomalaisten laaja tuki, että tämän haluamme hoitaa.
Velkaa on otettava, mutta yksi asia on sumuisesta näkymästä huolimatta selvä:
– Avokätisen elvytyspolitiikan tarvetta ei ole, Saarikko painottaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi viikko sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että joitain sosiaalietuuksia voisi leikata. Saarikko tyrmää ajatuksen.
- Kansakunnan eheyttä ei ruoki, päinvastoin, esitykset siitä että juuri nyt olisi oikea hetki leikata pienituloisimmilta. Ei ole.
Nato-ratkaisulla mahdollisia vaikutuksia talouteen
Presidentti Sauli Niinistö sanoi Ykkösaamussa viikko sitten, että Nato-ratkaisu on myös imagosyistä Suomelle tärkeä. Saarikko arvioi, että Nato-ratkaisulla voi olla joitain vaikutuksia Suomen talouteen.
Saarikolta kysyttiin, onko totta, että sijoittajat arkailevat nyt Suomeen sijoittamista Venäjän läheisyyden vuoksi?
– Vielä tällaisesta ei ole merkkejä, enkä itse halua sitä olla lietsomassa. Olemme mitattuna maailman onnellisin maa, ei meidän kannata itse tätä lietsoa.
Saarikko viittasi myös parin viikon takaiseen uutiseen Microsoftin merkittävästä ICT-investoinnista. Teknologiajätti rakentaa uuden datakeskusalueen pääkaupunkiseudulle ja Fortum sen yhteyteen suuren mittaluokan hukkalämmön kierrätyksen kaukolämpöverkkoon.
Venäjään kohdistuvat lisäpakotteet ovat mahdollisia, Saarikko sanoo.
- Tulevat pakotekierrokset, jos sellaisiin päädytään, ovat yhä vaikeampia. Varsinkin, jos ne koskettavat energiaa, maakaasua tai muita, joilla Keski-Euroopassa myös kotitaloudet lämpiävät.
Potilasturvallisuus tärkeä
25 000:tta hoitajaa koskeva lakko alkoi eilen perjantaina kuudessa sairaanhoitopiirissä. Valtiovarainministeri Annika Saarikolta kysyttiin Ykkösaamussa hänen mielipidettään hoitajien nykyisestä palkkatasosta.
Hoitoalan liitot Tehy ja Super ovat esittäneet viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi tavallisten palkankorotuksien lisäksi 3,6 prosentin lisän ansioihin joka vuosi. Ohjelma nostaisi tänä aikana hoitajien palkkoja noin 30 prosenttia.
Saarikko alleviivasi kunnioitusta ja arvostusta hoitajien työhön ja oikeutta lakkoon. Hän muistutti kuitenkin vaatimusten vaikutuksista julkiseen talouteen.
– Valtiovarainministeriön alustavien laskelmien mukaan mikäli tuo vaatimus toteutuisi koko kunta-alan työntekijöiden osalta, sen vaikutukset julkiseen talouteen olisi viiden vuoden kuluttua vajaan neljän miljardin suuruiset vuosittain, Saarikko sanoo.
Saarikko korosti, että hallituksen valmistelema potilasturvalaki on tärkeä.
– On viime kädellä meidän vastuulla, että lakko-oikeus ei vie keneltäkään oikeutta hoitoon kiireellisissä tapauksissa.
Saarikolta kysyttiin, voisiko valtiolla olla rooli palkkaneuvotteluissa. Pitäisikö hallituksen tiistaina alkavassa budjettiriihessä osoittaa rahaa hoitajien palkkoihin?
– Ensi viikon kehysriihessä kysymys ei ole hallituksen pöydällä. Se kuuluu työmarkkinajärjestöjen välille.
Talous oli jo nousemassa koronakuopasta
Ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua talouskasvuennuste tälle vuodelle oli erinomainen. Myös työllisyysluvut ovat ennätyksellisen korkealla ja velkasuhde näytti ainakin väliaikaisesti Saarikon mukaan taittuneen.
– Näytti siltä, että olemme nousemassa koronan aiheuttamasta talouskuopasta ripeästi. Tämä tarkoitti esimerkiksi varsin myönteisiä verotuottoarvioita.
Tiistain kehysriihestä ei ole odotettavissa uusia verolinjauksia, vaikka menot kasvavat.
Riihestä tulossa ennakoitua sopuisampi
Valtiovarainministeri Annika Saarikko on myös keskustan puheenjohtaja. Vielä syksyllä puolue uhkaili hänen johdollaan lähteä hallituksesta, jos budjettikuriin ei palata. Nyt äänenpaino on toinen:
– Itse ajattelen, että sodan syttyessä Euroopassa meidän päättäjien, olimme sitten hallituksessa tai oppositiossa, tärkein tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Se on hyvä, se on oikein. Olemme peruskysymysten äärellä.
Saarikolta kysyttiin Ykkösaamussa, viekö hän puolueensa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Keskustan seuraava puoluekokous, jossa puolueen puheenjohtaja valitaan, on kesäkuussa.
– Olen tavoittelemassa jatkoa puolueen puheenjohtajana, hän sanoo.
Lue lisää