- Hallitus aloitti kehysriihineuvottelunsa tiistaiaamuna ja samana päivänä ne myös päättyivät.
- Kehykseen liitettiin poikkeuslauseke. Maanpuolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä menoja katetaan kehyksen ulkopuolelta.
- Riihen tuloksista kertovat pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), ympäristöministeri Emma Kari (vihr.), opetusministeri Li Andersson (vas.) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
- Pääministeri Sanna Marin kuvaili ennen neuvottelujen alkua, että sota Ukrainassa aiheuttaa muun muassa puolustukseen ja Suomen varautumiseen "reippaat" menopaineet.
- Valtiovarainministeri Annika Saarikko arvioi, että useiden vuosien aikana menolisäysten taso olisi yli miljardi euroa.
- Neuvotteluissa hankalimpana pidettiin etukäteen 370 miljoonan euron säästöpakettia.
Puolustukseen yhteensä kaksi miljardia euroa, työmarkkinatukeen 20–30 euron aikaistettu korotus – hallituksen johto kertoi talouspäätöksistä
Kehykseen lisättiin sodan takia poikkeuslauseke turvallisuusmenoihin liittyen. Hallituksen mukaan sovituista, pysyvistä 370 miljoonan euron säästöistä päästiin sopuun.
- Hannu Tikkala
- Antti Pilke
- Tulikukka Fresnes de
- Mia Gertsch
- Pekka Kinnunen
- Ari Hakahuhta
•
Pekka Kinnunen
Saarikko: Suurimmat leikkaukset uusiin liikenneväyliin ja kehitysapuun
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että 370 miljoonan euron menosäästöistä suurimmat leikkaukset kohdistuvat uusiin liikenneväylähankkeisiin ja kehitysapurahoihin.
Ari Hakahuhta
Ukrainan sotapakolaisten kuluihin 780 miljoonaa euroa ensi vuodelle
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan Ukrainan sotapakolaisten kuluihin varaudutaan ensi vuodelle noin 780 miljoonalla eurolla.
Valtio korvaa kunnille takautuvasti 4. maaliskuuta alkaen sotapakolaisista johtuvat kulut.
Pekka Kinnunen
Työmarkkinatukeen 20–30 euron korotus, ammatilliseen koulutukseen 50 miljoonan euron pysyvä lisäraha
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi, että sosiaalitukien aikaistetut indeksikorotukset merkitsevät esimerkiksi noin 20–30 euron kuukausikorotusta työmarkkinatukeen ja työttömien peruspäivärahaan. Korotusajankohdan tarkempi aika tänä vuonna on vielä auki.
Ammatilliseen koulutukseen tulee vuodelle 2023 pysyvä 50 miljoonan euron korotus.
Tämä määräraha mahdollistaa ammattioppilaitosten lisäopettajien pysyvän palkkauksen.
Tulikukka Fresnes de
Kari: Tieteelle ja tutkimukselle verokannustin
Ensi vuonna tiede ja kehitysrahoihin tulee 350 miljoonan euron korotus edelliseen kehykseen verrattuna.
Ympäristöministeri Emma Karin mukaan lisäpanostukset kohdistuvat muun muassa kotimaisen cleantechin tutkimus- ja kehitysrahoihin.
Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta korotetaan pysyvästi 147 miljoonaa euroa.
– Tämä hallitus ei leikkaa tieteestä, me päinvastoin panostamme siihen lisää, Kari sanoi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut valtiot pyrkimään vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä.
Karin mukaan kehysriihen päätöksillä nopeutetaan irrottautumista ulkomaisesta fossiilienergiasta ja lisätään energiaomavaraisuutta.
- Tavoitteena on nopeuttaa vihreää siirtymää entisestään.
Fossiilisesta energiasta luopumisesta käsitellään vielä tarkemmin varautumisen ministerityöryhmässä.
Tulikukka Fresnes de
Puolustusvoimille lähivuosina puolen miljardin lisäraha – rahaa myös valvontalentokoneisiin
Neljän vuoden aikana puolustukseen kohdennetaan yhteensä kahden miljardin lisäpanostukset, joista 1 740 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin.
Saarikon mukaan tulevina vuosina puolustusvoimien toimintamenoihin lisätään 130-200 miljoonaa.
Rajavartioston valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan noin 160 miljoonalla.
Kevään lisätalousarviossa puolustusmenoihin tulee 200 miljoonan euron lisäraha.
370 miljoonan euron pysyvät säästöt
Selkeästi suurin osa säästöistä, 127 miljoonaa euroa, kohdistuu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnoalaan.
42 miljoonaa kohdennettiin kehystasoa madaltamalla. Maa- ja metsätalousministeriöltä leikataan 40 miljoonaa, samoin ulkoministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeiröltä 16+13 miljoonaa, kertoo Saarikko.
Tieteestä ja tutkimuksestä ei säästetä, Saarikko lisää.
Tulikukka Fresnes de
Saarikko: Kehykseen tuli poikkeuslauseke
Kehykseen tulee poikkeus Ukrainan sodan takia niin, että kehyksen ulkopuolelta katetaan rahat välttämättömiin maanpuolustusmenoihin.
Poikkeuslauseke kattaa Saarikon mukaan välttämättömät menot, jotka esimerkiksi puolustukseen, rajaturvallisuuteen tai huoltovarmuuteen.
–Tämän selittää vain yksi asia, Venäjän ja Vladimir Putinin toimet, Saarikko summasi.
Tulikukka Fresnes de
Saarikko: Koronan jälkeen ei talouden poutasää jatkunutkaan
Saarikko ennakoi että lupaavilta vaikuttaneet talouden kasvuluvut tulevat muun muassa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena puolittumaan.
Riihen tuloksilla tavoitellaan kolmea kestävää tavoitetta, sanoo valtiovarainministeri: sosiaalista kestävyyttä, luonnon sekä talouden kestävyyttä.
Saarikon mukaan koronakriisin vaikutukset talouteen ovat pääosin tilapäisiä, sodan vaikutukset eivät.
75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen näyttää todennäköiseltä, sanoo Saarikko.
Tulikukka Fresnes de
Marin: Mittavat investoinnit maanpuolustukseen, sosiaaliturvaan indeksikorotus
Marin kertoi tiedotustilaisuuden aluksi, että riihessä päästiin sopuun tavoiteilluista 370 miljoonan euron leikkauksista.
Antti Pilke
Hallitus on saanut neuvottelunsa tulevien vuosien rahankäytöstä valmiiksi etuajassa.
Pääministeri Sanna Marin tviittasi, että kehysriihi on saatu päätökseen ja hallituksen johtoviisikko kertoo päätöksistä tiedotustilaisuudessa kello 17.30.
Neuvotteluille oli alun perin varattu kaksi päivää. Viime keväänä kehysriihi venyi yhdeksänpäiväiseksi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi Säätytalolta poistuessaan, että ratkaisuja on valmisteltu pitkin kevättä.
– Ajat ovat hyvin poikkeukselliset. Se vaatii paitsi poikkeuksellisia ratkaisuja, mutta myös poikkeuksellista yksituumaisuutta, hän kuittasi.