Pinja Paananen, 27, on valmistumassa alalle, jolla riittää töitä.
Paananen valmistuu tuotantoinsinööriksi ammattikorkeakoulusta tämän vuoden lopulla.
Hän toimii jo nyt osa-aikaisena työnjohtajana Kuopion Niiralan koulun peruskorjauksessa yhdessä kahden muun työnjohtajan ja vastaavan työnjohtajan kanssa.
– Onhan se motivoivaa valmistua alalle, jossa riittää töitä. Tässä hankkeessa olen ottanut vastuuta erityisesti työturvallisuusasioista, Paananen kertoo.
Tänään julkaistun ammattibarometrin mukaan Paanasen alan, eli rakennusalan työnjohtajista on jo paikoin suuresti pulaa etenkin Pohjois-Savossa. Työvoimapula painottuu maakunnan kasvukeskukseen eli Kuopioon.
Työvoimapula-ammattien ylintä kärkeä pitävät sairaanhoitajat ja lähihoitajat, joista on suurta pulaa koko maassa.
Uusina ammattiryhminä pulaa on rakennusalan työnjohtajista ja ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä. Viimeksi rakennusalan työnjohtajien ammattikunta oli valtakunnallisessa työvoimapula-ammattien listauksessa keväällä 2019.
Ammattibarometrin helmi-maaliskuussa tehdyn arvion mukaan suurin pula rakennusalan työnjohtajista on Hämeessä ja Pohjois-Savossa.
Rakennusalan korkeasuhdanne selittää ilmiötä
Kuopion seudun vilkas rakentaminen selittää työvoimapulaa.
– Tällä hetkellä rakennusala elää valtakunnallisesti korkeasuhdannetta, ja Pohjois-Savo on vilkkaan rakentamisen maakunta. Savonia-ammattikorkeakoulun aktiivisesta kouluttamisesta huolimatta täällä ei ole tarpeeksi työnjohtajia, kertoo Kimmo Anttonen, Rakennusteollisuuden eli RT:n Itä-Suomen aluepäällikkö.
Anttosen mukaan työntekijäpulan taustalla on myös työnjohtajien ikääntyminen ja se, että kehityspolku uran alkupuolelta hyvin vastuullisiin tehtäviin on hidas.
– Näkemykseni mukaan pula työnjohtajista tulee vain pahenemaan lähivuosina, Anttonen sanoo.
Tätä ennustaa se, että kokeneita työnjohtajia jää kaiken aikaa eläkkeelle sekä kunnalliselta puolelta että yrityksistä.
Samoilla linjoilla on 10 vuotta alalla työnjohtajana ollut Henri Laitinen.
– Koulusta ei ole ehtinyt niin paljon uutta polvea valmistua, ja sitten toisesta päästä tippuu koko ajan tekijöitä pois. Osaajia eläköityy, joten se on suurin syy, pohtii Laitinen.
Ilman työnjohtajaa rakennustöitä ei voida aloittaa
Työmailla pula työnjohtajista näkyy niin, ettei työmaille saada helposti osaavaa työnjohtajaa.
Kuopion Niiralan koulun peruskorjausta tekevän Rakennusliike Kuoman toimitusjohtaja Hannu Toivasen mukaan työnjohtajien rekrytointia on saatettu yrityksessä pitää auki tuloksetta jopa puoli vuotta.
– Välillä on soitettu pohjoista Suomea myöten, että saataisiin työnjohtaja. On ollut hankala saada työhakemuksia. Kaikkiin rakennushankkeisiin ei ole voitu työnjohtajapulan vuoksi edes lähteä, Toivanen sanoo.
Rakennusvalvonta vaatii, että työmaalla on päteväksi todettu työnjohtaja. Ilman häntä rakennustöitä ei voi aloittaa.
Alalla on yleistä, että yritykset rekrytoivat kilpailijoilta osaavia työnjohtajia. Tämä johtaa palkkakilpailuun ja työnjohtajien vaihtumiseen jopa kesken rakennustöiden.
Yhden mestarin miljoonahankkeita ei pitäisi olla
Rakennustyömaan johtaja vastaa laadusta, aikataulusta, työturvallisuudesta ja kustannuksista.
– Kokeneet rakennusalan johtajat sanovat, että yhden mestarin työmaita ei pitäisi enää olla. Valitettavasti työvoimapulan takia miljoonahankkeita saattaa edelleen vetää yksi työnjohtaja, RT:n Kimmo Anttonen kertoo.
Tällöin työmäärä on Anttosen mukaan nykyisellä rakentamisen vaatimustasolla kohtuuton, ja riskit laatupoikkeamiin kasvaa.
Työnjohtajien vastuullinen työ näkyy alan palkkauksessa.
– Palkkaus on onneksi kehittynyt parempaan suuntaan. Pohjois-Savossa työnjohtajien bruttopalkat vaihtelevat 3000-5000 euron välillä. Siihen vielä lisätään tulospalkat, joten palkalla tulee hyvin toimeen, Anttonen kertoo.
Mitä ajatuksia aihe sinussa herättää? Keskustele aiheesta alla 6.4 klo 23 saakka.