Jokainen Butšan tapahtumista sosiaalisesta mediasta tietoa etsinyt on takuulla törmännyt videoon, jossa kadulla lojuvan ruumiin käden väitetään nousseen pois lähestyvän auton alta. Sitä on käytetty todisteena Venäjän väitteissä, joiden mukaan ukrainalaiset olisivat lavastaneet joukkosurman ja ruumiit olisivat näyttelijöitä.
Vähintään yhtä paljon sosiaalisessa mediassa näkyy videotodisteita siitä, että "käden liike" johtuu auton tuulilasilla olleesta sadepisarasta.
Esimerkiksi digitaaliseen tiedusteluun ja IT-turvallisuuteen keskittynyt yritys Aurora Intelligence on selkeyttänyt videoa niin, että siinä näkyy, mitä todellisuudessa tapahtuu.
Todistusaineistoa optisesta harhasta on jo niin paljon, että jopa jotkut venäjämieliset tviittaajat ovat itsekin sanoneet, että on parempi olla käyttämättä alkuperäistä videoa todisteena lavastuksesta.
Joka tapauksessa "liikkuvan käden" debatti on erinomainen osoitus siitä, millä tavalla Venäjä pyrkii vaikuttamaan sosiaalisessa mediassa disinformaatiollaan. Se on osa Venäjän koneistoa, joka toimii yksittäisestä nettitrollista aivan ylimmälle valtiojohdon tasolle saakka.
Eilen keskiviikkona presidentti Vladimir Putin syytti Ukrainan viranomaisia "julmista ja kyynisistä" provokaatioista Butšassa. Ulkoministeriön tiedottajan Maria Zaharovan mukaan lavastetut ruumiit kaduilla on suunnattu kohti länttä, jotta Venäjää vastaan kohdistettaisiin lisää pakotteita ja rauhanneuvotteluja vaarannettaisiin.
Jo aiemmin entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoi, että kuvat ovat "Ukrainan propagandan kyynisen mielikuvituksen kypsyttämiä väärennöksiä" ja "kyhätty suurella rahalla". Lavastuksesta ovat puhuneet myös Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ja ulkoministeri Sergei Lavrov.
Sittemmin, kun kadulta on todella löytynyt kiistatta ruumiita, venäläisten narratiivi on siirtynyt syyttämään ukrainalaisia "natseja" veriteoista. Muun muassa satelliittikuvat ovat kuitenkin todistaneet ruumiiden maanneen kaduilla Venäjän miehityksen aikana.
Edellisen kerran venäläiset syyttivät ukrainalaisia lavastamisesta vain muutama viikko sitten, kun maailmalle tulvi kuvia Mariupolin synnytyssairaalan kuvista. Venäjä väitti uhreja näyttelijöiksi. Uutistoimisto AP:n kuvaajat menivät takaisin tapahtumapaikalle oman henkensä uhalla etsimään uhrit uudelleen.
Venäläisillä on pitkät perinteet todisteiden väärentelystä aina Mainilan laukauksista saakka. Lavastukset ovat osa Venäjän informaatiosodankäyntiä, joka on päässyt erityiseen kukoistukseen sosiaalisen median valtakaudella. Varsinkin someen pyritään luomaan rinnakkaisia, valheellisia narratiiveja, joilla pyritään häivyttämään totuutta.
Ukrainan lisäksi Syyria on ollut Venäjän suurin disinformaatiosodan näyttämö. Venäjä liittyi Syyrian sotaan elokuussa 2015, mutta informaatiokoneisto käynnistyi jo paljon aiemmin.
Venäjän narratiivin mukaan länsi tuki Syyriassa terroristeja jo aivan sisällissodan alusta saakka. Venäjä sanoi toistuvasti lännen käyttävän propaganda-aseenaan lavastuksia Syyrian hallinnon rikoksista omaa kansaansa vastaan.
Erityisen törkeitä väitettyjen lavastusten venäläislavastukset ovat olleet epäiltyjen kemiallisten iskujen yhteydessä. Yksi räikeimmistä esimerkeistä oli huhtikuussa 2018, jolloin Syyrian hallinnon joukkoja syytettiin kemiallisesta iskusta Doumassa kapinallisalueella. Iskussa kuoli yli 40 ihmistä, ja kansainvälisen tutkinnan mukaan ruumiista löydettiin jälkiä myrkkykaasuista.
Pian iskun jälkeen Venäjä alkoi väittää sitä lavastetuksi. Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Venäjällä olevan todisteet siitä, että isku lavastettiin ulkomaisten tiedustelupalveluiden avulla.
Päiviä iskun jälkeen sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää "videotodisteita" lavastuksesta. Videoa levittivät ennen kaikkea venäjämieliset, ja se levisi myös Suomessa.
Levittäjät väittivät, että videolla todistetaan, kuinka lapsia opetettiin esittämään kaasuiskun uhreja. Kyseinen materiaali oli kuitenkin kuvattu vuosia aiemmin, ja se oli osa aktivistien kampanjavideota, jolla yritettiin kiinnittää huomiota kemiallisten aseiden vaaroihin.
Venäjän televisiokanava Rossia-1 esitti myös kuvamateriaalia, joka itse asiassa oli peräisin vuonna 2016 kuvatun syyrialaisen elokuvan kuvauksista.
Syyrialaisohjaaja Humam Husarin lyhytelokuva kertoo Itä-Ghoutassa 2013 tehdystä sariini-iskusta. Venäjän median "todisteina" käyttämät kuvat oli julkaissut aiemmin muun muassa uutistoimisto Reuters siinä yhteydessä, kun elokuvasta oli uutisoitu vuonna 2016.
Valtaosan lavastussyytteistä sai osakseen Syyrian kapinallisten alueilla ihmisiä pelastaneiden vapaaehtoisten ryhmä, Syyrian siviilipuolustus eli niin kutsutut Valkokypärät. Länsimaiden rahoittama Valkokypärät oli Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaana 2016.
Valkokypärät olivat usein ensimmäisenä paikalla iskujen jälkeen. Järjestön kautta maailmalle levisi paljon kuvamateriaalia sodan tapahtumista. Syyria ja Venäjä puolestaan pitävät heitä al-Nusran islamistitaistelijoiden liittolaisena. Siksi heihin kohdistui erityisen rajuja disinformaatiokampanjoita.
Venäläisen televisiokanavan Vestin julkaisemien kuvien perusteella väitettiin, että Valkokypärät osallistuivat iskun jälkien lavastamiseen.
Tutkiva Bellingcat-sivusto kuitenkin selvitti, että kuvat olivat kuitenkin peräisin Revolution Man -elokuvan Facebook-sivuilta. Itse elokuvakin kertoo kemiallisen iskun lavastamisesta.
Sittemmin Venäjän väittämiä "lavastettuja" kuvia levisi "todisteina" somessa ja kritiikittömissä medioissa ympäri maailmaa ja vielä uusissakin yhteyksissä.
Elokuvien ja opastusvideoiden lisäksi Venäjä on käyttänyt "todisteinaan" myös kuvia videopeleistä. Syyriassa Venäjä on jäänyt niissä kiinni ainakin kahdesti. Myös Ukrainasta on jo nähty disinformaatiovideoita, jotka ovat peräisin videopeleistä.
Yksi Ukrainasta nähdyistä lavastetodisteista koostuu jopa Suomessa sotaharjoituksessa 2010 kuvatusta materiaalista.
Ja Ukrainassakin on nähty jo "todisteita" uhrien lavastuksista, jotka ovat olleet peräisin aiemmista ukrainalaiselokuvista.
Miksi Venäjä sitten tehtailee sellaisia "todisteita", jotka on todella helppo selvittää valheellisiksi? Sitä voidaan loppujen lopuksi vain arvailla. Joka tapauksessa ne leviävät laajalle, vaikka ne saadaankin todistettua huijauksiksi melkein heti.
Jo useita kertoja nähty marssijärjestys menee seuraavasti: ensin tehtaillaan "todisteet", sitten ne leviävät sosiaalisessa mediassa niin Venäjän trollien kuin hyödyllisten idioottienkin levittämänä. Sen jälkeen niihin tarttuvat Venäjän valtionmedia ja muut viralliset tahot, kuten esimerkiksi suurlähetystöt. Lopulta valtion korkein johtokin käyttää retoriikkaa, jossa tapahtumat on "todistettu" lavastetuksi.
Tämä nähtiin nyt erityisen selvästi Butšan tapauksessa.
Huolestuttavinta on, että Venäjällä viralliset tahot ovat jo useita kertoja vihjanneet siitä, että "lavastettuja" joukkosurmia tulee löytymään Ukrainasta myös tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Venäjän puolustusministeriö sanoi aiemmin tällä viikolla, että sillä on hallussaan todisteita, jonka mukaan Ukrainan 72. psykologisten operaatioiden osasto on jo avustanut lavastamaan propagandaa Kiovan läheisissä kylissä, Sumyn alueella, Konotopissa ja muilla alueilla.
Tämä taas antaa aihetta epäilyihin siitä, että Venäjä kyllä todellisuudessa tietääkin jotakin asiasta, nimittäin että näiltä alueilta saattaa löytyä pian runsaasti siviiliuhreja.