Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus pui viimeisen kehysriihensä valmiiksi yhdessä päivässä.
Hallituksen johtoviisikko oli neuvotellut valmiiksi ensi vuoden ja lähivuosien talouspohjat.
1. Hintojen nousu toi pienituloisille korotuksia sosiaalietuuksiin
Hallitus päätti aikaistaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin jo tälle vuodelle.
Korotuksen aikataulu täsmentyy myöhemmin, mutta se tulee voimaan viimeistään elokuun alusta. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen.
Korotusta perustellaan sillä, että energiahinnan nousu on nostanut elinkustannuksia.
Alustavan arvion mukaan indeksikorotus lisää etuusmenoja yhteensä noin 120 miljoonaa euroa ja vähentää verotuottoja arviolta noin 60 miljoonalla eurolla.
2. Seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen etenee
Hallitus jatkaa seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista.
Seitsemän päivän hoitotakuun kiristämiseen on varattu 95 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Määrärahavaraus kasvaa 130 miljoonaan euroon vuosina 2023–26.
3. Ammatillista koulutusta vahvistetaan ja opintorahan tulorajoja nostetaan
Hallitus on päättänyt vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lukien.
Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla. Tämä tapahtuu vuodesta 2023 lähtien.
4. Työllisyyspolitiikassa tuetaan yli 55-vuotiaiden työhön paluuta
Työvoimapolitiikassa määrärahoja kohdennetaan 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen.
Vuodesta 2023 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työhön paluun tuki.
5. Investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin
Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoja korotetaan ensi vuonna yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla.
Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion tutkimus- ja kehitysrahoitus on vuonna 2023 noin 2,3 miljardia euroa.
Hallitus on linjannut, että lisävähennykseen perustuva tutkimus- ja kehitysverokannustin otetaan käyttöön ensi vuoden alusta osana tutkimus- ja kehitysahoituksen kokonaisuutta.
Verokannustin valmistellaan siten, että sen taloudellinen vaikutus olisi noin sata miljoonaa euroa vuodessa.
6. Puolustukseen kahden miljardin euron lisärahat
Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudelle 2023–2026 yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys.
Lisämäärärahoja on tarkoitus käyttää panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan.
Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen 130–200 miljoonan euron korotus. Sillä lisätään puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain, lisätään kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan puolustusvoimien toiminta ja valmius.
Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla, ja asiaan liittyvät tarkemmat budjettipäätökset tehdään valmistelun täsmennyttyä.
7. Ukrainan pakolaisten auttamiseen varaudutaan
Ukrainan sodan aiheuttamiin maahanmuuton kuluihin varataan lähivuosille usean sadan miljoonan euron vuosittaiset lisämäärärahat, joita voidaan käyttää vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin.
Menoihin liittyy suurta epävarmuutta ja lisämenot katetaan poikkeuksellisesti kehyksen ulkopuolisina menoina.
Määrärahatarve on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään.
8. Vihreän siirtymän avulla eroon fossiilienergiasta
Hallitus on päättänyt vauhdittaa Suomen omavaraisuutta lisääviä vihreän siirtymän investointeja valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikaisen etusijan lupakäsittelyissä.
Hallitus päätti, että varautumisen ministerityöryhmä linjaa pikaisella aikataululla akuuttien toimien kokonaisuudesta, jolla varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus turvaten kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa.
Varautumisen ministerityöryhmä linjaa energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeuttaa merkittävällä tavalla irtautumista fossiilisesta energiasta sekä tukea uuden teknologian käyttöönottoa.
Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: