Hallitus sai keskiviikkona päätökseen kehysriihineuvottelunsa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan laittoi kehysriihen asialistan kokonaan uusiksi. Sodan vuoksi tehdyt päätökset nousevat noin kahden miljardin euron luokkaan vuosina 2022 ja 2023, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi.
Kehysriihen päätöksissä ei ollut suuria yllätyksiä ennakkotietoihin nähden, arvioivat Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen sekä toimihenkilöitä edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Hallitus päätti mittavista lisäpanostuksista etenkin puolustukseen. Myös rajaturvallisuuteen ja pakolaistilanteen hoitamiseen päätettiin kohdistaa lisää varoja.
– Oli totta kai odotettavaa, että Venäjän hyökkäyksen takia puolustusmenoihin tehdään lisäyksiä. En myöskään pidä sitä yllättävänä, ettei oikein mitään leikkauksia saatu puristettua, EVA:n Kurronen sanoo.
Neuvotteluissa hankalimpana pidettiin etukäteen 370 miljoonan euron säästöpakettia, josta hallitus päätti vuosi sitten.
Hallituksen mukaan näistä pysyvistä säästöistä päästiin sopuun, joskin säästökohteisiin tuli jonkin verran muutoksia. Saarikko kertoi, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat uusiin liikenneväylähankkeisiin ja kehitysapurahoihin.
"On helppoa lisätä menoja"
Hallituksen aiemmin päättämään menokehykseen tehtiin poikkeuslauseke. Tämän tarkoittaa sitä, että maanpuolustukseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä menoja katetaan kehyksen ulkopuolelta.
Kurrosen mielestä olisi ollut järkevää hakea säästökohteita kehyksen sisältä, kun nyt menolisäyksien rahoitetaan suuressa määrin kehyksen ulkopuolelta. Kehyksellä tarkoitetaan hallituksen itse itselleen kautensa alussa asettamaa menokattoa.
Vuosi sitten keväällä hallitus päätti, että kehys olisi tämän vuoden osalta ylittymässä 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuodelta 500 miljoonalla eurolla.
– Hallitukselle on helppoa lisätä menoja, mutta on politiikan ydin, että pystyy valitsemaan monista hyvistä asioista ne kaikkein tärkeimmät. Vaikeimmat päätökset jäävät nyt tulevaisuuteen.
Hallitus tulee ottamaan lisää lainaa menolisäysten vuoksi. Valtion voimakas velkaantuminen siis jatkuu, ja tämä huolestuttaa Kurrosta.
– Meidän julkinen talous on jatkuvasti niin huonossa kunnossa, että jokainen lisäpanostus on kivulias.
Lainà ei ole huolissaan velkaantumisen voimakkaasta jatkumisesta tässä tilanteessa. Hänen mielestään nyt on olemassa pahempiakin uhkia kuin velkaantuminen.
– Tietenkin olisi ollut paljon myönteisempi kehitys, ettei lisävelkaa olisi tarvittu eikä sotaa olisi tullut, hän sanoo.
– Oli ihan myönteistä, että Ukrainan sotaan liittyviä menoja luettiin kehysten ulkopuolelle. Se on ihan perusteltua tässä tilanteessa, jotta nämä toimenpiteet voidaan tehdä kivuttomasti.
Sosiaalietuuksien indeksikorotus myönteistä, sanoo Lainà
Elinkustannusten nousun takia hallitus linjasi, että sosiaalietuuksiin tehdään aikaistettu indeksikorotus tämän vuoden aikana.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi, että sosiaalitukien aikaistetut indeksikorotukset merkitsevät esimerkiksi noin 20–30 euron kuukausikorotusta työmarkkinatukeen ja työttömien peruspäivärahaan.
STTK:n Lainàn mukaan indeksikorotukset ovat perusteltuja.
– Tämä inflaatio johtuu pitkälti Ukrainan sodasta ja energian hinnan noususta. Nämä korotukset olivat tervetulleita.
EVA:n Kurrosen mielestä ylimääräinen indeksikorotus ei olisi ollut vielä välttämätöntä, sillä inflaatio ei hänen mielestään ole ollut Suomessa toistaiseksi niin huomattavassa nousussa.
Lainà olisi toivonut, että kehysriihen päätöksissä tai tiedotuksessa olisi huomioitu julkisen sektorin palkkaohjelma. Hän viittaa meneillään olevaan hoitajien lakkoon ja siihen liittyviin mahdollisiin ratkaisuihin.
Hallitus päätti myös muiden muassa siitä, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lähtien.
Voit keskustella aiheesta 6.4. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: