Oranssit seinät hohtavat Museokadulla ulos asti. Hyllyt notkuvat ja myymälän keskelle sijoitetut tuoreet vihannekset ja hedelmät jatkavat väriloistetta.
Leipäkorit ovat aamun jäljiltä osin jo tyhjiä.
Helsingin Etu-Töölössä sijainnut perinteikäs Elintarvikeliike Heinonen lopetti toimintansa viime vuoden lopulla, kun kauppias Liisa Heinonen jäi eläkkeelle. Heinonen pyöritti liikettä vuodesta 1974.
Kauaa liiketilan ei tarvinnut seistä tyhjillään, sillä jo maaliskuussa alkoi myymälän uusi aika. Heinosen perintöä jatkaa nyt uusi Töölön kyläkauppa.
Kauppiaana aloittaneelle Klaus Ittoselle paikka oli jo ennestään hyvin tuttu.
– Olin rouva Heinosen asiakas neljännessä polvessa, hän kertoo.
Niinpä läheistä Helsinki Homemade Bakery -leipomoa pitänyt Ittonen sai idean, kun Heinonen ilmoitti luopuvansa myymälän pitämisestä.
– Se lähti vähän ajatusleikistä, kun yhtiökumppanini oli auttamassa minua leipomossa ja pohdimme sitä, kuinka harmi on, ettei Heinosella ollut enää mahdollisuutta pyörittää kauppaa, kuten ennen.
Viime syksynä Ittoselle ja Tina Pihlajarannalle tarjoutui tilaisuus ottaa perinteikäs liike haltuun, ja he päättivät tarttua siihen.
Ittonen ja Pihlajaranta ovat halunneet säilyttää uudessa kaupassa vanhan elintarvikeliikkeen tunnelman.
– Esimerkiksi lattia on alkuperäinen, ja myös vaaka sekä kahvimylly ovat olleet jo Heinosen aikana. Hyllyjä maalasimme hieman hillitymmän värisiksi, Ittonen kertoo.
Elintarvikeliike Heinonen oli tunnettu siitä, että kauppa pysyi muuttumattomana vuosikymmenten ajan.
Kyläkauppa keskellä kaupunkia
Kokoa Töölön kyläkaupalla on vain noin 30 neliömetriä.
– Kaikki tarpeellinen tänne mahtuu, muttei paljoa muuta, Kalus Ittonen sanoo.
Kaupasta saa paitsi leipomotuotteita, puhdistusaineita, vessapaperia ja sokeria, myös Ranskasta tuotuja luomuhedelmiä ja erikoisempia herkkuja, kuten vaikkapa kapriksen lehtiä, lupiineja ja vorschmackia.
Vorschmackia oli myynnissä jo Elintarvikeliike Heinosella. Uuden kyläkaupan suosituimpia tuotteita ovat olleet leipomon antimet.
Ittosen mukaan Töölön kyläkauppa on otettu hyvin vastaan, ja asiakkaita on riittänyt toisinaan jonoksi asti.
Hän kuvaa Etu-Töölöä "intiimiksi kyläyhteisöksi". Kyläkaupassakaan ei vain asioida, vaan vaihdetaan myös kuulumiset.
– Jo leipomossani tunsin oloni kyläleipuriksi. Minulle kyläkauppa tarkoittaa asiakkaan ja kauppiaan välistä suhdetta ja sitä, ettei se ole vain kauppa vaan myös kohtauspaikka, hän sanoo.
Etenkin korona-aikana tämä on korostunut.
– Leipomossani myynti lähti silloin kattoa kohti ja huomasin, miten tärkeää ihmiselle oli saada ihmiskontakti. Ymmärsin, että se on arvokasta ja ihmiset kaipaavat sitä.
Ittonen kertoo havainneensa, että Töölön kyläkauppaa vastaavia korttelikauppoja näkyy ympäri Euroopan suuria metropolikaupunkeja.
– En näe, miksei Helsingissäkin voisi tai pitäisi olla vastaavia, hän summaa.
Perinteiset kyläkaupat vähenemässä
Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen on sitä mieltä, että kaupungissakin sijaitseva kauppa voidaan hyvin mieltää kyläkaupaksi.
– Järjestämme joka kesäkuu kyläkauppapäivät, jonne erilaiset kaupat saavat ilmoittautua. Osa niistä on ollut kaupungissa sijaitsevia kauppoja, jotka kokevat olevansa korttelin ja naapuruston kyläkauppoja, hän toteaa.
Nieminen ajattelee, että korttelin oma kauppa on paikka, jossa nähdään naapureita ja tutustutaan henkilökuntaan ja josta voi löytäää hieman erikoisempiakin tuotteita.
– On hienoa, että kokeillaan hieman uudenlaisia kauppakonsepteja. Korttelin palveluja kannattaakin räätälöidä. Siinä mielessä tällainen kauppa voi hyvinkin kannattaa, hän sanoo.
Stereotyyppisempien kyläkauppojen tulevaisuus ei näytä yhtä valoisalta. Niiden väheneminen on ollut hurjaa, mutta sen edessä Ruokavirasto on pyrkinyt loiventamaan tilastokäyrää edes vähän. Virasto on myöntänyt kaksi kertaa erityistä tukea syrjässä oleville kyläkaupoille.
Viime vuoden lopulla tehtyjen tukipäätösten mukaan lähes 11 000 euron tuen sai melkein jokainen hakija. Noin 200 kyläkaupasta tuen sai 174 kyläkauppaa ja neljä myymäläautoa. Lisäksi tiistaina julkaistussa kehysriihessä mainitaan, että kyläkauppatuen vakinaistamiseen osoitetaan miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien.
– Kyläkauppojen merkitys on havaittu, mikä on erinomaista. Seuraavaksi pitäisi miettiä, onko tuki riittävää, ja miten voisimme säilyttää kaupan palvelut saatavilla ympäri Suomen, Nieminen sanoo.
Juttua korjattu 7.4. kello 11.25: Tina Pihlajarannan etunimi korjattu Tiinasta Tinaksi.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8.4.2022 kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: