Berliini. Saksassa epämukava totuus sanotaan sentään ääneen.
Kyllä, Saksa rahoittaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa ostamalla kaasua ja öljyä Venäjältä. Noin puolet Saksan käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä.
Kyllä, Venäjän suhteen on oltu liian hyväuskoisia. Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier myönsi alkuviikosta, että oli virhe tukea Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista. Saksan johto tuki hanketta itäisen Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kiivaasta vastustuksesta huolimatta.
Ei. Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin taloussuhteisiin niin kauan kuin sotarikoksia tekevä Vladimir Putinin hallinto on vallassa, valtiovarainministeri Christian Lindner sanoi Die Zeit -lehden haastattelussa.
Jäljelle jää kuitenkin totuuksista epämukavin. Ei, Saksa ei ole valmis laittamaan kaasuhanoja Venäjältä kerrasta poikki. Huolimatta Butšasta ja kaikista muista Venäjän joukkojen jäljiltä paljastuneista sotarikoksista.
Saksan johdon mukaan sosiaalinen ja taloudellinen hinta olisi liian kova. Venäjältä tuotavista fossiilisista energialähteistä luovutaan niin pian mahdollista, mutta Saksan mukaan siihen tarvitaan lisää aikaa.
Taloustieteilijät ovat jo viikkojen ajan esittäneet laskelmia siitä, kuinka paljon kaasuhanojen sulkeminen maksaisi Saksalle. Osa arvioi, että isku Saksan talouskasvulle olisi pienempi kuin mitä pandemia on tullut maksamaan.
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin mukaan tämä arvio on yksinkertaisesti väärä. Scholz sanoi maaliskuun lopussa, että kaasuhanojen sulkeminen aiheuttaisi laajan talouskriisin ja massatyöttömyyden. Hintaa on siten mahdotonta laskea.
Kaasun tuontikielto osuisi erityisesti kemianteollisuuteen, jonka tuotteista myös moni muu teollisuuden ala on riippuvainen. Euroopan suurin teollisuusmahti olisi nopeasti polvillaan.
Kriisitila vaikuttaisi suoraan myös saksalaisiin kuluttajahintoihin, jotka ovat jo nyt inflaation vuoksi hurjassa nousussa. Viime päivinä saksalaiset kauppaketjut ovat ilmoittaneet laajoista hinnankorotuksista.
Epämukava totuus on myös se, että saksalaisten enemmistö ei halua kieltää kaasuntuontia Venäjältä.
Forsa-tutkimuskeskuksen tuoreen kyselyn mukaan 43 prosenttia kannattaa tuontikieltoa, vaikka se aiheuttaisi hintojen nousua. 50 prosenttia kannattaa kaasun ostamista Venäjältä jatkossakin.
Jäljelle jää epämukava kysymys. Onko Saksa jäämässä historian pimeälle puolelle, kun se ei halua sulkea kaasuhanoja välittömästi?
Ukrainan mukaan on.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi on arvostellut Saksaa suoraan siitä, miten Saksa pitää energiasuhteilla siltoja Venäjälle pystyssä ja samalla rakentaa muuria Ukrainan ja muun Euroopan välille. Alkuviikosta Zelenskyi sanoi, että entinen liittokansleri Angela Merkel on merkittävä syy sille, mikseivät Ukrainan Nato-pyrkimykset koskaan edenneet.
Zelenskyi pyysi Merkeliä Butšaan katsomaan politiikkansa seurauksia.
Saksa on jo antanut useita syitä Ukrainalle pettyä. Läpi sodan Saksa on tullut kaksi askelta länsiliittolaisia perässä ja taipunut Ukrainan pyytämään apuun vasta viivyttelyn jälkeen.
Ennen sotaa Saksan poliittinen eliitti ei uskonut sodan ylipäätään syttyvän. Aseita ei haluttu toimittaa Ukrainalle ennen kuin vasta sodan alettua.
Nyt Saksa kipuilee ennen kaikkea venäläiskaasun tuontikiellon kanssa. EU sopi jo hiilen tuontikiellosta ja öljy on seuraavana listalla.
Saksalle ajatus yhteiskunnallisesta vakaudesta on tärkeää sen oman historian vuoksi. Taloudellisen ahdingon ja massatyöttömyyden pelätään ruokkivan radikaaleja poliittisia voimia. Kaasun tuontikielto toisi kaaosta.
Mutta vakaus on jo rikottu.
Venäjä on haastanut koko maailmanjärjestyksen ja käy hyökkäyssotaa Euroopassa. Sen hinta on Saksallekin lopulta kova. Kovempi kuin kaasuhanojen sulkemisen hinta.
Mitä mieltä olet Saksan Venäjä-linjasta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. huhtikuuta kello 23:een asti.
Kuuntele Uutispodcast: Miten Saksasta tuli näin riippuvainen Venäjän energiasta?
Lue lisää:
Analyysi: Neljä syytä, miksi Venäjän energiasta on vaikea luopua kokonaan