– Haloo.
Näin vastaa puhelimeen hieman alle kolmekymppinen Antti.
Hänestä ei kerrota soittajalle muuta kuin etunimi. Edes puhelinnumero, johon Antti vastaa, ei ole hänen omansa.
Antin henkilöllisyyttä ei paljasteta, sillä hän kybervarusmies.
Puolustusvoimat on jo vuodesta 2015 lähtien kouluttanut varusmiehiä kyberpuolustuksen erityistehtäviin. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa Puolustusvoimien omien tietoverkkojen suojaamista ulkopuolisilta uhilta.
Siihen valmistautuu nyt myös Antti. Hän päätyi kybervarusmieheksi Karjalan prikaatissa viettämänsä alokaskauden jälkeen.
– Katselin, millaisia hommia nykyään löytyy. Onko [palvelus] automaattisesti panssarintorjuntaa, vai voisiko löytyä jotain sellaista, joka vastaisi omaa ammattitaitoa ja kiinnostusta.
Ennen palvelukseen astumista Antti oli ehtinyt olla vuosia työelämässä it-alalla.
– Valintakokeessa näin ensi kertaa, millä tasolla kyberasioista täällä keskustellaan. Nämä ovat ihan oikeita kysymyksiä, eikä tämä ole mikään "kulissikyberjuttu".
Hakkerimentaliteetilla varustettu eliittijoukko
Puolustusvoimien kybervarusmieskoulutus on uudistunut tänä vuonna. Jatkossa tehtävään haetaan jo ennen palveluksen alkua erikoisjoukkohaussa.
Kyberosaajista voidaan puhua eliittijoukkona, sanoo Johtamisjärjestelmäkoulun johtaja everstiluutnantti Tuomas Arajuuri.
– Näitä oppisisältöjä ei tule vastaan muissa varusmiestehtävissä, vaan kyse on erittäin rajatusta joukosta.
Tänä keväänä uudistuneeseen koulutukseen hakijoita oli 130, joista valittiin 30. He jakaantuvat kahteen eri saapumiserään.
– Olemme todella tyytyväisiä hakija-ainekseen. Meillä on nuorissa kansalaisissa erittäin osaavia kyberasiantuntijoita, Arajuuri sanoo.
Hakijoilta on edellytetty kokemusta esimerkiksi ohjelmoinnista, käyttöjärjestelmistä tai palvelimien ylläpidosta.
Eduksi katsotaan, jos hakijalla on "hakkerimentaliteetti".
– Tällä haetaan ennakkoluulotonta asennetta kybertoimintaa kohtaan: osaa soveltaa ja olla aktiivinen eri tilanteissa, Arajuuri kertoo.
Kybervarusmies Antin mielestä on hyvä, että Puolustusvoimat sanoo tämän ääneen jo hakutiedoissa.
– Ihminen, jolla on hakkerimentaliteetti, uskaltaa venyttää ja rikkoa rajoja tarpeen mukaan, hän tiivistää.
Ensimmäiset uudistetun koulutuksen kybervarusmiehet astuvat palvelukseen heinäkuussa 2022.
Heidät koulutetaan tämän vuoden alussa aloittaneessa Johtamisjärjestelmäkoulussa Riihimäellä. Sinne on koottu johtamisjärjestelmän, kyberpuolustuksen ja informaatiopuolustuksen opetus.
Kyberpuolustus on keskeinen osa maanpuolustusta
Maailma on muuttunut Antin varusmiespalveluksen aikana.
Euroopassa soditaan, ja Suomessa käytävän Nato-keskustelun uskotaan lisäävän kyber- ja informaatiovaikuttamista myös meillä.
– Täytyy sanoa, että tämä on erikoista aikaa olla suorittamassa asepalvelusta.
Mutta kybervaikuttamista tapahtuu jatkuvasti, oli sotia käynnissä tai ei, hän lisää.
Antti itse pitää kyberpuolustusta keskeisenä osana maanpuolustusta: päätehtävänä on huolehtia, että edellytykset toimivalle yhteiskunnalle ovat olemassa.
Kybervarusmiespalvelus on alkusysäys tietoverkoissa tapahtuvalle maanpuolustukselle.
Antista on sääli, jos ihmiset eivät päädy suorittamaan asepalvelusta ollenkaan pelätessään, etteivät saa omien vahvuuksiensa mukaista tekemistä.
– Itsekin teen tätä hommaa paljon paremmin, kuin että kantaisin sinkoja metsässä.
Kuka suojaa koko yhteiskuntaa informaatiosodassa?
Puolustusvoimat suojaa ainoastaan omat verkkonsa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus puolestaan valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta.
Iso kysymys on, kuka suojaa tätä valtakuntaa kyberympäristössä, sanoo eversti evp Martti J. Kari.
– Niin, ei kukaan tällä hetkellä, Kari vastaa omaan kysymykseensä.
Kari on pääesikunnan sotilastiedustelun entinen apulaispäällikkö. Nykyään hän opettaa Jyväskylän yliopistossa turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelmassa tiedusteluanalyysiä.
Karin mielestä ongelma on, ettei informaatioturvallisuutta nähdä Suomessa kokonaisuutena, joka sisältäisi sekä kyberturvallisuuden että informaatiopsykologisen puolen.
– Teknologinen puoli eli kyber meillä on jollain tavalla pidossa, mutta informaatiopsykologinen puoli on retuperällä.
Kuuntele, miten yliopistonopettaja, eversti evp Martti J. Kari kuvailee informaatiosodankäynnin kahta eri puolta omin sanoin:
Hän nostaa esiin Ruotsin esimerkin.
– Ruotsissa on kehitetty toimielintä, johon kuuluu muun muassa tiedustelupalvelun, valtioneuvoston kanslian ja kyberturvan ihmisiä. Se pyrkii koordinoimaan puolustusta.
Suomessa pitäisi nyt ratkaista, miten yhdistämme informaatioteknologisen ja -psykologisen puolustuksen ja kuka niitä koordinoisi, Kari alleviivaa.
Esimerkiksi Nato-keskustelussa olisi hänen mukaansa tunnistettava, miten Venäjä pyrkii vaikuttamaan keskusteluun – olisi siis tunnistettava disinformaatio ja mietittävä, miten siihen vastataan.
– Venäjä hyvin taitavasti yhdistää sekä lavetin, jolla sanomaa liikutetaan, että itse sanoman, Kari sanoo.
It-osaaminen kannattaa päivittää Puolustusvoimille
Antin varusmiespalvelus päättyy kesäkuussa, minkä jälkeen hän on osa kybersotilaiden reserviä.
Koska Antin kaltaisia osaajia ei ole liikaa, everstiluutnantti Tuomas Arajuuri toivoo, että myös sellaiset reserviläiset, joille on siviilielämässä kertynyt it-osaamista, päivittäisivät tietojaan aluetoimistoihin.
– Reserviläisillä saattaa olla jopa huippuammattitaitoa, josta meillä ei ole mitään tietoa. Reserviläisillä on myös vastuu pitää meidät ajan tasalla.
Molempia osapuolia hyödyttää, että ihminen pääsee kertausharjoituksissa käyttämään itselleen tutumpia taitoja, sen sijaan, että hän olisi tehtävässä, jota on viimeksi tehnyt armeijassa kymmenen vuotta sitten, Arajuuri lisää.
Myös Antti on valmiina palaamaan kertausharjoituksiin, mutta sitä ennen hän jatkaa työssään it-alalla.
– Eli istun tietokoneella edelleen, en vain käytä maastopukua, hän sanoo ja naurahtaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 13. huhtikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: