Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi torstaina Suomen ja Viron aikeesta vuokrata yhdessä "LNG-laiva, eli kelluva varasto" nesteytettyä maakaasua, joka takaisi kaasunsaannin esimerkiksi suomalaisen teollisuuden käyttöön.
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön tiedotteessa puhutaan "suuren kokoluokan LNG-terminaalilaivasta", joka mahdollistaa Suomen irtautumisen venäläisen putkikaasun riippuvuudesta.Hanketta viedään eteenpäin kiireisellä aikataululla.
Mutta mikä ihme on kelluva LNG-terminaalilaiva? Kysyimme asiaa valtion omistaman kaasun siirtoverkkoyhtiön Gasgrid Finlandin toimitusjohtajalta Olli Sipilältä.
Valtiovarainministeriö on antanut Gasgridin tehtäväksi selvittää ja neuvotella vuokrauksen ehdot ja toteuttaa hanke mahdollisimman nopeasti yhdessä Viron siirtoverkkoyhtiön Elering AS:n kanssa.
Lue myös: Suomi varautuu: Bensan hintaan helpotusta, yhteinen "kaasulaiva" Viron kanssa ja turvetta talveksi
Mikä ihmeen LNG-terminaalilaiva ja mikä LNG?
Kyseessä on Sipilän mukaan käytännössä satamaan parkkeerattava terminaali, jossa nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen kaasuksi ja syötetään kaasuverkkoon.
– Terminaalilaiva parkkeerataan satamarakenteeseen ja satamasta kulkee putki käyttökohteeseen, eli esimerkiksi kaasuverkostoon, Sipilä kertoo.
Aluksessa on uudelleenhöyrystyksen lisäksi myös varasto LNG:lle, mutta terminaalilaivan ideana ei ole olla kuljetustankkeri, vaikka sitä voidaankin siirtää laivan tavoin satamasta toiseen tarvittaessa.
LNG, eli liquefied natural gas on nimensä mukaisesti nesteytettyä maakaasua, joka ensin lähtöpaikassa muutetaan kaasusta nesteeksi, kuljetetaan yleensä meriteitse ja muutetaan perillä uudelleen kaasumaiseen muotoon.
– Terminaalin kylkeen ajaa LNG-tankkerilaiva, joka tuo nesteytetyn maakaasun – tai voi se olla nestemäistä biokaasua tai synteettistäkin kaasua jos on saatavilla.
Ruotsinlaivan kokoinen, kaasua yli Suomen tarpeen
LNG-terminaalilaivat näyttävät isoilta laivoilta.
– Voisin sanoa, että terminaalilaiva on yli parisataa metriä pitkä ja muutamia kymmeniä metrejä leveä, Sipilä arvioi.
Sitä kokoluokkaa on pituutensa ja leveytensä perusteella esimerkiksi Tallinkin risteilyalus, monille tuttu ruotsinlaiva Silja Europa, jolla on pituutta hieman yli 200 metriä ja leveyttä reilut 30 metriä.
Yksi esimerkki suuren kokoluokan LNG-terminaalilaivasta löytyy Liettuasta, Klaipėdan satamasta.
Kapasiteetiltaan terminaalilaiva voisi Sipilän mukaan vastata Suomen kaasutarpeisiin ja ylikin.
– Sanoisin, että kapasiteetti on enemmän kuin Suomen vuotuinen käyttö, eli siitäkin syystä teemme tätä yhteistyössä Viron kanssa.
Sipilä muistuttaa, että Suomeen on myös valmistumassa Haminan LNG-terminaali ja Balticconnector-kaasuputki Viron ja Suomen välillä on ollut käytössä jo kaksi vuotta. Suuri osa putkessa kulkevasta kaasusta on peräisin Klaipėdan LNG-terminaalista.
– Näitä kaikkia markkinoilla olevia järjestelmiä hyödynnetään.
Entä hinta? Ja mistä kaasu tulee?
Minkä verran terminaalilaivan vuokraus sitten maksaa? Gasgridin Sipilä ei halua kommentoida kustannustasoa vielä tässä vaiheessa.
– Mutta sanoisin, että markkinoille se on ihan toimiva vaihtoehto, Sipilä toteaa.
Samoilla linjoilla on TEM:in ylijohtaja Riku Huttunen.
– Rahamääristä ei ole perusteltua puhua neuvottelujen ollessa kesken, Huttunen kirjoittaa sähköpostitse.
Kelluvan terminaalin etuna on Sipilän mukaan muun muassa se, että sen toimittaminen on nopeampaa kuin kiinteän ja pysyvän terminaalin. Laiva myös siirtyy tarvittaessa sinne, missä on kysyntää.
Kaasua terminaalilaivaan voisi toimittaa useampikin yhtiö maailmalta.
– Terminaali toimii infrastruktuurina, jota kaupalliset toimijat voivat halutessaan käyttää, vastaa TEMin ylijohtaja Huttunen.
Huttusen mukaan LNG toimitettaisiin kaupallisten toimijoiden tilausten perusteella.
Samaa sanoo myös Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.
– Se on energianmyyjien ja energian ostajien kesken sovittavissa, mitä kautta kaasua hankitaan ja käytetään. Terminaalilaiva tarjoaa mahdollisuuden globaaleihin LNG-markkinoihin.
Milloin?
Terminaalilaivaa puuhataan kiireisellä aikataululla. Ministeriöiden mukaan sen lopullinen sijoituspaikka on Etelä-Suomessa yhdistettynä maakaasun siirtoverkkoon.
Laiva haluttaisiin Suomeen ankkuriin jo ensi talveksi, mutta mikäli rakennustyöt satamassa eivät ennätä valmiiksi siihen mennessä, laiva viettää ensi talven Viron Paldiskissa.
Voit keskustella aiheesta 9.4. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Ykkösaamussa Sanna Marin – mitä haluat kysyä pääministeriltä?