Helsingin kaupunki suunnittelee keskittävänsä Pohjois-Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita Oulunkylään rakennettavaan terveys- ja hyvinvointikeskukseen ja perhekeskukseen vuonna 2031.
Jos hanke toteutuu, se tarkoittaisi ainakin Pihlajamäen, Paloheinän ja Maunulan lähiterveysasemien, neuvoloiden, hammashoitoloiden ja joidenkin muiden sote-palvelupisteiden lakkauttamista ja palveluiden siirtämistä Oulunkylään.
Maunulassa asuva Yrjö Hakanen on muutoksesta huolissaan. Hän epäilee kaupungin valinneen hankkeen säästösyistä: tällä muutoksella pieniin terveyskeskuksiin ei esimerkiksi tarvitsisi tehdä peruskorjauksia.
– Tämä on monella tapaa virheellinen hanke, Hakanen sanoo.
Oulunkylä osa isompaa kokonaisuutta
Hanke on osa isompaa sosiaali- ja terveysalan hankekokonaisuutta, jossa kaupunkien lähiterveysasemien palveluita keskitetään isoihin sote-keskuksiin. Hankkeen suuntaviivat tehtiin sosiaali- ja terveysvirastossa vuonna 2014.
Keskuksia olisi kolmenlaisia: Helsinkiin on suunnitteilla seitsemän terveys- ja hyvinvointikeskusta, seitsemän perhekeskusta ja 14–15 seniorikeskusta. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointikeskuksia on jo Kalasatamassa ja Vuosaaressa.
– Näiden ideana on, että yhden yhteydenoton kautta asiakas saisi koko palvelukokonaisuuden käyttöönsä saman katon alla. Emme ole vähentämässä palveluita, vaan keskittämässä nykyisiä, sanoo terveys- ja hyvinvointikeskusten projektipäällikkö Lars Rosengren.
Oulunkylän sote-keskushanketta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta se on jo esillä Oulunkylän keskustan uuden asemakaavan valmistelussa. Tarkempi selvitys- ja hankesuunnitteluvaihe alkaisi Rosengrenin mukaan vuonna 2024.
Alueen asukkailla huoli saavutettavuudesta
Muutosehdotus on herättänyt huolta Pohjois-Helsingin asukkaissa. Kuuden pohjoishelsinkiläisen kaupunginosaseuran järjestämä avoin keskustelutilaisuus aiheesta järjestettiin tänään Maunulan asukastalo Saunabaarissa.
Myös Rosengren oli kutsuttu paikalle.
Seurojen tiedotteen mukaan lähiterveysasemien ja neuvoloiden lopettaminen vaikeuttaisi etenkin ikäihmisten ja lapsiperheiden asemaa. Esimerkiksi Pihlajamäen, Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen alueilta ei ole kaikista suoria joukkoliikenneyhteyksiä Oulunkylään.
– Tämä lisäisi eriarvoisuutta palveluiden saannissa, sanoo Hakanen, joka on yksi tapahtuman järjestäjistä.
Rosengrenin mukaan sote-keskusten sijaintien valinnoissa käytetään saavutettavuusanalyysia. Analyysilla pyritään varmistamaan, että jokainen helsinkiläinen pääsisi käsiksi terveyspalveluihin 15–30 minuutissa.
Saavutettavuusanalyysi ei huomioi nykyisiä julkisten kulkuvälineiden reittejä niin, että vaihtoyhteyksiltä vältyttäisiin.
– En näe mahdottomana, että voisimme yhteistyössä HSL:n kanssa miettiä mahdollisia linjamuutoksia, jos tarve vaatii. Vielä keskusteluja ei ole käyty, koska vuoteen 2031 on vielä aikaa, Rosengren sanoo.
Kun Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus aloitti toimintansa vuonna 2018, HSL teki Rosengrenin mukaan muutoksia bussilinjoihin saavutettavuuden lisäämiseksi.
Hoitosuhteiden pelätään päättyvän
Yrjö Hakanen pelkää, että sote-palvelujen keskittäminen yhteen keskukseen irrottaa työntekijät alueesta, joiden asukkaita pitäisi auttaa. Hänen mukaansa työntekijöiden pitäisi tuntea palvelujen käyttäjien asuinalue, jotta laadukas palvelu voidaan järjestää.
– Pitkät hoitosuhteet voivat loppua. Jos asiakas joutuu joka kerta kertomaan uudelle lääkärille uudestaan vanhat asiat, se vaikeuttaa sekä lääkärien että asiakkaiden tilannetta. Lisäksi asuinaluekohtaisia ongelmia on vaikeampi ennaltaehkäistä, Hakanen sanoo.
Rosengrenin mukaan tämä on huomioitu suunnittelussa. Hänkin muistuttaa tutkimuksista, joiden perusteella hoitosuhteen jatkuvuus ja asiakkaan taustojen tunteminen on todella tärkeää.
– Pyrimme muodostamaan keskuksiin pienempiä tiimejä niin, että asiakkaalla pysyisi vakiolääkäri, ja jos tämä on poissa, joku muu tiimistä paikkaa. Emme halua missään nimessä rikkoa tätä.
Kyselyt asukkaille tulossa
Hakanen kertoo saaneensa tiedon uudesta hankkeesta selatessaan kaupungin kaavoitussuunnitelmia. Hänen mukaansa Pohjois-Helsingin asukkaita ei olla kuultu suunnitelmien teossa lainkaan.
– Laki ei edellytä kysymään asukkailta sote-palvelujen muutoksista. Tämä keskittäminen on yleinen ilmiö, joka vain jatkuu, jos asiakkaat eivät sano vastaan, Hakanen sanoo.
Rosengrenin mukaan asukkaiden osallistaminen kuuluu hankesuunnitelmaan. Hänen mukaansa asukaskyselyjä ja asukasiltoja järjestetään alustavasti vuosina 2024–2025.
– Näiden keskittämishankkeiden kärki on asiakaslähtöinen. Haluamme pystyä paremmin tuottamaan palveluja ihmisille. Tähän ei ole ryhdytty säästöt mielessä, Rosengren sanoo.
Tämänpäiväisen keskustelutilaisuuden hankkeesta järjestivät Maunula-seura, Oulunkylä-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys, Pihlajamäki-seura ja Pirkkolan omakotiyhdistys.
Lue myös: